Mikä siinä Setassa sitten oikein mättää?
Hesetan Pride Teema
Pride viikolla minulta kysyttiin tämä kysymys pariin otteeseen. Selitin rauhallisesti ja rauhattomasti, että QAB jossa olin osallistujana ei ollut suoraan Seta tai Pride vastainen. Joidenkin oli vaikea ymmärtää näiden kahden eroa. Seta on tietty järjestö joka ajaa tiettyjä etuja, Pride on sateenkaariväen kulkue. Kysyttiin miksi tulen, miksen mene muualle, järjestä omia kulkueitani. Ja selitin, Pridet ovat myös minun kulkueeni vaikka Seta ei ole minun järjestöni.
Se, että en ole hiljaa, kunnolla, tottele ei tarkoita että olen väkivaltainen tai vastustaja. Se tarkoittaa, että väkivalta on jo tapahtunut. On täytynyt olla joku joka sanoo: “Olkaa hiljaa, kävelkää kiltisti, älkää sanoko mitään – tai muuten kaikille käy huonosti!”. Minä olen vain se jonka iholle, ihmisyydelle, minälle se väkivalta kirjoitetaan, vain siksi että minä en ole hiljaa.
Kulkueen edessä ja keskellä ja kaikkialla kävelivät ihmiset jotka olivat sonnustautuneet suomi-teeman mukaisesti. Suomi oli oikeistolainen, leijona suomi. Näin ylpeän ja iloisen lähikauppani vartijan, joka seuraavana päivänä oli palannut ahdistelemaan kaupan tummaihoisia asiakkaita (tilanteen, jonka näin myös). Näin ihmisiä perheineen, hienoine vaatteineen ja kampauksineen – ihmisiä joilla oli varaa suunniteltuihin lapsiin, kotiin ja kunniallisuuteen ja kauneuteen, hyvään makuun. Näin matkailijahomoja, jotka olivat tulleet tuhlaamaan pinkkiä rahaansa tavoilla joihin minulla tuskin koskaan tulee olemaan varaa.
Näin pride kulkueen, joka oli viety minulta ja epäilemättä monelta muulta. Pridet jotka oli nimetty matkaksi homo-suomeen. Unohtaen kaikki muut sateenkaaren kävijät. Unohtaen kaikki ne joilla ei ole mahdollisuutta sonnustautua kesäpäiväksi sateenkaarenväreihin, kaikki ne joiden on taisteltava pienestäkin paikasta omassa elinympäristössään missä olla oma itsensä. Unohtaen kaikki ne jotka ovat kääntäneet selkänsä sille väkivaltaiselle kulttuurille ja valtiolle jota täällä kutsutaan Suomeksi.
setan hallitus ja sen etuoikeutetut 1980-mallisto
Mutta edelleen mikä siinä Setassa sitten mättää? Voidaan kysyä, ihmetellä. Minulle Hesetan tekemän politiikan väkivalta alkoi ilmetä vasta kun päätin lähteä matkalle kohti miehuutta.
Suomen lesbokulttuuri on Setan hallussa. Helsingissä tämä kontrolli tulee Hesetan Naistenbileiden muodossa. Bileiden, joissa on yksinkertainen pieni disclaimer: vain naisille. Yhtäkkiä, kymmenen vuoden lesbokulttuurissa olemisen ja toimimisen jälkeen, minut suljettiin ulos koska oli päättänyt hakea valtiolta tiettyjä apuja.
Vuosia sitten, lapsena, muistin kokeneeni aivan samanlaisen hetken mennessäni eskariin. Eskariin asti olin kaikessa rauhassa leikkinyt poikien kanssa ja vierastanut tyttöjä niinkuin kuka tahansa muukin, mutta eskarissa sanottiin: sinä olet tyttö, pojat eivät leiki tyttöjen kanssa. Tyttöjen, joiden kanssa en itsekkään halunnut leikkiä. Jäin yksin, leijumaan tyhjän päälle. En ollut kukaan, tai mitään.
Nyt vuosia myöhemmin minulle sanotaan: jos sinä tulet tänne sinä olet tyttö, nainen. Jos sinä kävelet tänne bileisiin sisään, niin kaikki jotka katsovat sinua ajattelevat että sinä olet tyttö, nainen. Jos sinä tulet tänne, sinun ympärillesi rakentuu kaappi. Ja se on Heseta, joka on jakanut minun maailmani, en minä. Se on Hesetan tekemä väkivalta transgender ihmisiä kohtaan.
Sillä Heseta ei ole pelkästään vienyt minulta lesbokulttuuria, se on jakanut meidät kaikki kahtia. Se on jakanut transgenderit ensin kahtia sen mukaan mikä heidän seksuaalinen suuntautumisensa on ja edelleen vielä kahtia sen mukaan preferoiko transgender olla jotain tiettyä sukupuolta enemmän ja hakeeko hän tiettyjä lääketieteellisen maailman tarjoamia palveluita. Heseta on määrännyt ne ehdot millä voi olla osa lesbokulttuuria suomessa ja se ehto on cisnormatiivisuuteen alistuminen.
Eikä se ole ainut väkivalta mitä Heseta ja Seta tekee. Seta valikoi taisteluja ja niiden tärkeyttä sen mukaan kuka istuu talon sisällä ja siellä istuvat etuoikeutetut. Seta määrää ideologiansa kouluttaessaan aatteitaan ja maailmankatsomustaan Setan sisällä toimivissa itsenäisten ryhmien ohjaajille. Seta tekee väkivaltaa sulkiessaan ulos muut epänormatiivisuuden muodot (ja täten heidän oikeuksien ajamisen, kuten kinkyjen ja polyamoristien).
Toisessa maailmassa, jossa muutkin äänet olisivat kuultavissa, kyse olisi vain eroista poliittisessa painotuksessa, mutta Suomessa Seta on kaikki. Seta pitää käsissään valtaa mitä kenelläkään yksittäisellä sateenkaaren oliolla ei ole ja puhuu meidän kaikkien puolesta kysymättä, omilla sisäisillä oikeutuksillaan. Seta ajaa identiteettipolitiikkaa identiteeteille jotka se on määritellyt itse, lokeroille jotka estävät meitä näkemästä että maailmaa voi myös katsoa toisin, politiikkaa voi myös tehdä toisin.
Tässä maailmassa Hesetan järjestyksenvalvojat käskivät QAB:n kulkea Pride kulkueen perässä, erillään. Tässä maailmassa Heseta on ajanut minut pois rakkaitteni luota. Tässä maailmassa minä olen suljettu pois, jätetty leijumaan tyhjän päälle. Mutta minä en ole yksin, enkä minä aio olla hiljaa.
Tuo on niin kipeän totta!
Namusetalaisuus tukahduttaa kokonaan toisenlaiset tarinat, tarinat syrjinnästä. Kun olin ihmisiin yhteyksissä sähköpostitse Suomeen tuloni aikaan (1997) ja puhuin syrjinnästä, niin ainoa mitä minä sain kuulla oli, että sinä itse provosoit, oma vika, oma epäonnistuminen, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan yms. kootut viisastelut. Kiiltokuvajulkaisu “Z “, joka oli samalla Setan oma lehti, oli samalla linjalla, kaikki olivat onnellisia ja menestyksekkäitä.
Istuuduin sitten kerran Setan pehmeälle sohvalle ryhmätapaamisessa. Tässä suhteessa olin sikäli etuoikeutettu, että pääsin Setaan koska asuin tarpeeksi lähellä enkä ollut liikuntavammainen ja omasin riittävät sosiaaliset taidot. Ryhmätapaamisessa minulle avautui kokonaan toisenlainen todellisuus, kokemukset olivat paljon lähempänä omiani.
Kerran vein ryhmänjohtajan sivuun ja kysyin häneltä, miten on näin radikaali ero namusetalaisuuden ja näiden tarinoiden välillä. Hän sanoi, että kysymys on kai namusetalaisuudessa siinä, että halutaan todistaa ulkopuolisille, että ulostulo kannattaa ja että homo voi olla onnellinen. Olen tutkinut lahkoja. Ihmisellä on sellainen ajattelutapa, että kun autoa ostetaan niin sitä kritisoidaan ja sen renkaita potkitaan mutta kun auto on hankittu, se on maailman paras auto eikä mitän kritiikkiä hyväksytä sitä kohtaan. Ihminen on sitoutunut henkisesti isoon investointiin. Homoseksuaalisuus tai transasiat ovat paljon suurempia henkilökohtaisia riskejä kuin jokin auton osto tai lahkoon liittyminen. Transihminen saattaa jopa kuolla. Siksi halutaan todistella itselle ja muille että tämä oli loppujen lopuksi kannattavaa.
Vaara on siinä kun tällaisesta hehkutuksesta tulee ainoa hyväksytty todellisuus ja sitten kun elämä lyö näpeille, olo on kovin yksinäinen ja syyllinen ja syyllisyys vain syventää ongelmia, en olekaan menestynyt kuin muut, ehkä lähden ryyppäämään. Ennen kaikkea syyllisyys on niin uskonlahkossa kuin Setassakin kontrollin väline: Olet epäonnistunut henkilökohtaisessa uskossasi, se ei ole lahkon vika, sinun pitää vain rukoilla enemmän, saarnata enemmän jne.
Seta on yhdistys eikä yhdistys voi toimia kunnolla oman rakenteensa puitteissa. Asia selviää jos vaikka maanpuolustusta järjestettäisiin yhdistyspohjalta. Se, ettei niin olla tehty todistaa, että maanpuolustus on koko lailla tärkeämpi väkivaltion toiminta kuin seksuaali -ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet.
Helsingin seudun Setan naistenklubi Hehkuun ovat aina olleet tervetulleita transvestiittien ja transnaisten lisäksi myös transmiehet, koska monien heistä sosiaalinen elämä on aiemmin ollut lesbopiireissä eikä heitä haluta meidän puoleltamme väkisin repiä siitä pois. Keskustelussa on ollut myös muiden miesten päästäminen naistenbileisiin, mutta siitä on bileissä kävijöillä erilaisia mielipiteitä. Priden naistenbileissä myös miehet (jotka tiesivät, mihin ovat tulossa) pääsivät sisään eikä siitä tullut mitään ongelmaa.
HeSeta ei onneksi enää joudu yksin kantamaan vastuuta lesbokulttuurista, sillä kaupallinen toimija Dtm järjestää myös säännöllisesti naistenbileitä. Lisäksi Rivinväli ry:n Tribadien yöt ja päivät ovat olleet merkittävä osa Helsingin lesbokulttuuritarjontaa jo kymmenisen vuotta.
Parhain terveisin
Leena Hernesniemi
HeSetan hallituksen ja Hehku-työryhmän jäsen
No jos kirjoitatte kutsuihin että vain naisille, tuo kaikki ei pakosta siitä kovin hyvin tule ilmi. Kutsutte bileitä myös “naistenbileiksi”. Pois repiminen on tapahtunut, kun on tehty nämä kaksi asiaa, jotka määrittelevät minut naiseksi kun tulen sisään. Ja tiedän, että transmiehiä on myös käännytetty ovella. Samoin Puukko on ottanut mallin teiltä ja järjestää bileet vain naisille.
Lisäksi Rivinväli järjestää bileitä vanhemmalle väelle ja Tribadit ovat vain kerran vuodessa. Ei paljoa hehkuta käydä yksissä bileissä kerran vuodessa.
Esim. I <3 Lesbians bileet, joita järjestettiin muutaman kerran, mutta ei enää aikoihin, oli muutkin mahduttava: määritelmä oli halun eikä sukupuolen kautta.
Ideoita uusiksi määritelmiksi otetaan vastaan. :)
Arvaa kuinka moni biseksuaali hermostui I <3 Lesbians -klubin nimestä? Facebook-ryhmässä klubi määritellään näin: "I ♥ LESBIANS on lbtq-naisille (ja heidän ystävilleen) suunnattu klubi-iltama", mikä ei taida sekään olla ihan ongelmaton. (Hyviä bileitä kuitenkin järkkäsivät, ei siinä mitään!)
No koittakaa vaikka queerbileitä ja hinnoitelkaa ne niin että köyhemmätkin pääsevät. Mutta varoitan, avaatte ovet monille oleville ja tekemiselle jotka ei mahdu sopivaan tai hyvään tai kunnialliseen. Siellä saatetaan jopa tehdä laittomiksi määriteltyjä asioita, sinne saattaa tulla ihmisiä jotka eivät kuuntele teidän sääntöjänne.
Joten on varmaan sitten hyvä pitää vaniljabileet erikseen, kun kerta Seta taas sinun muodossasi esiintyy kaikkien järjestönä joka antaa lahjoja pyytäville. Mutta niinkuin on, todennäköisempänä pidän että joku ihan muu järjestää bileet, joku jonka ei tarvitse pitää valtapalliaan yrittämällä edustaa kaikkia.
Minä näen red herringin tässä johon ei pidä lähteä mukaan: keskustellaan ikään kuin Setan bileet olisivat ainoa ongelma. Onko niin, että Hernesniemi allekirjoitat alkuperäisen artikkelin muuten täysin?
En ymmärrä, jos naisten bileisiin päästetään miehiä. Sen sijaan ymmärrän transmiehiä, joilla on halua ja tarve päästä naisten bileisiin. Mutta kun sinne naisten bileisiin haluavatkin juuri ne hetero- ja bimiehet, (ei transmiehet) jotka tulevat ahdistelemaan ja iskemään naisia. Mikä siinä on niin vaikeaa, järjestää bileitä naisille ja ainoastaan vain naisille ? Myöskin Hehku-bileet ovat niin harvoin, että ei niistä mitään iloa oikeastaan saa. Jos haluaa bilettämämään sellaiseen paikaan missä on homo-, bi- ja transmiehiä sekä lesboja, bi- ja transnaisia sekä mukaan lukien heterot niin sellaisia paikojahan on jo (esim. Dtm). Eikö yhdet naisten bileet voisi edes säilyttää ihan vain naisille tarkoitettuina ? Ja miten bileitä voi kutsua naisten bileiksi, jos ne ovat tarkoitettu myös miehille ? Ja miehillehän on ihka omia ravintoloitakin, meille naisille ei mitään. Aivan ei yhtään mitään.
Namusetalaisuus tarkoittanee käytännössä myös sitä, että täytyy näyttää juuri stereotyyppiseltä lesbolta, siilitukkineen tai kaljuineen. Tähän vanhakantaiseen katsomukseen ei näköjään sovi näkemys, että lesbo voi olla lesbo, vaikka kuinka olisi korkkarit ja hame päällä. Lesbous ei ole mikään ulkonäkötyyli. Kyllä, lesbokin voi olla kaunis ja tyylitelty (olematta tyhmä, pinnallinen tai kokeilunhaluinen puhumattakaan epävarmuudesta) ja ennen kaikkea; nainen.
Tyttö, ilmaiset juuri sitä cis-normatiivisuutta ja miesvihamielisyyttä miksi naistenbileet eivät ole minun bileet ja miksi olen tullut niistä ulos suljetuksi. En tiedä mitä meinaat femmeyden esiin tuomisella tässä yhteydessä.
Jos naistenbileet ovat ennenkaikkea naisille, niin silloin ne eivät ole transmiehille yhtään enempää kuin muille miehille. Identiteettikeskeinen jako on ulossulkeva ja estää keskustelun. Määrittelet tuossa esim. hetero- ja bimiehille tietynlaiset halut jotka määrittelet vääriksi. Suljet heidät pois antamatta heille puheenvuoroa.
Itse olen mielummin salakuljettanut heteromiehiä lesbobileisiin, kuin lähtenyt sille linjalle että tilat on segrekoitava. Olen nimittäin saanut yhtälailla ja enemmänkin ahdistelua naisilta kuin miehiltä (mutta jotenkin se nähdään hyväksyttävämpänä), joten en näe miten oloni olisi turvattu kun biomiehiltä on estetty pääsy. Väkivalta ei ole identiteetteissä kiinni, se on aina valinta.
Huomautan myös, että ulossulkeminen ei tapahdu pelkästään bileiden tasolla, vaan Setan ajaman politiikan tasolla, että Pride kulkueessa, jne, jne. eikä kohdistu vain transmiehiin vaan aika moniin olijoihin ja haluihin ja elämäntapoihin. Tämä on vain yksi aspekti laajemmasta kokonaisuudesta, jota käytin esimerkkinä.
ja niinkuin sanoit, queerbileet eivät enää olisi naistenbileet. Ja niinkuin toit esille jotkut haluavat naistenbileitä jotka ovat ainoat bileet joita heseta järjestää vakituisesti. Eli jotkut toiset bileet.
Ja ei, en koe että Dtm olisi se paikka missä haluaisin käydä. Minulla ei ole siihen varaa ja koen sen hiukan ongelmalliseksi kun minua yrittävät iskeä pääasiassa homomiehet ja itse en ole sellainen. Saati sitten homomiesten usein verbaalisesti ilmaistu vihamielisyys esim. miesten vessan käytöstä jos he kokevat että olen nainen (aina vääränlainen!)
Naistenbileet ovat todella suomalainen ilmiö… muualla maailmalla on paljon enemmän queerbileitä ja muita ei-ulossulkevia tiloja ei-heteroille.
Naistenbileet ovat ulossulkevia, aivan kuten heteroyhteiskunta on ulossulkeva seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Ei ole kauhean vaikeaa vetää analogiaa näiden välille.
Minulla on turvattomin olo tiloissa, joissa koen etteivät minulle rakkaat ihmiset ole suvaittuja ja joissa heillä ei ole turvallista. Tämä koskee yleisesti ottaen väkivaltaista yhteiskuntaamme, mutta myös pienempiä tilanteita, kuten naistenbileitä. Olen cisnainen, mutta en halua käydä niissä.
Ei, en minä ole miesvihamielinen, minulla on myös ystävinä miehiä:) (mutta vaikkka ystävinäni on miehiä, ei minulla ole mitään tarvetta väkisin niitä roudata juuri naisten bileisiin…) Mutta se perimmäinen syy, miksi esimerkiksi lesbonainen lähtee jonnekin naisten bileisiin luulisi olevan ihmisille täysin selvä; halu tavata toisia naisia ja sinkkunaisen motiivi vielä löytää vierelleen tyttöystävän. Sillä tyttöystävän löytäminen bileistä, joissa suurin osa on miehiä, on luonnollisesti erittäin hankalaa. Eikä naisten bileet ole todellakaan suomalainen harvinaisuus, enemmänkin Suomessa harvinaisuus on juuri se, että naisille ei ole oikein mitään bileitä tai ne ovat erittäin harvoin. Ulkomailla sen sijaan on naisten bileitä usein, joissa monisatapäinen naisasiakasjoukko kokoontuu bilettämään.
En voi kertakaikkiaan käsittää miten pitää yksi ja ainut naistenbiletapahtuma kuopata meiltä naisilta täällä pois ja tilalle vain miehiä. .Miehillä on muutenkin niin paljon tarjontaa, on Hercules, Dtm sun muut ja naisilta viedään meidän ainoat bileet pois (!) Minusta olisi enemmän oikein että transmiehillä- ja naisille perustettaisiin omia bileitä tai sitten voihan sitä koko sateenkaarikirjon moninaisuudesta nauttia vaikka joka ikinen ilta siellä Dtm:ssä:)
En myöskään voi käsittää miksi kukaan hetero- tai bimies haluaisi varta vasten juuri naisten bileisiin (!) Eihän siinä mitään järkeä ole. Jos hetero-tai bimies haluaa tavata ystäviään niin miksi se ei voi tapahtua vaikkapa sitten muualla tai vaikkapa siellä Dtm:n osastolla.
Jos sitten lesbonaisena haluaisin lähteä naisten bileisiin sen takia, että haluan löytää itselleni mahdollisesti tyttöystävän ja sen takia, että minulla ei ole mahdollisuutta esim.työyhteisössä/harrastuksissa/kaveripiirissä löytää itselleni tyttöystävää ja näin ollen ainoaksi potentiaaliseksi tapaamispaikaksi jää enää naisten bileet ja jos ne naisten bileet olisivat täynnä vain miehiä, niin sanopas mistä sitten voisin löytää sen naisen rinnalleni, jos en myöskään sitä löydä deittipalstoilta ?
Ja jos kerta lähtee naistenbileisiin tai gay-paikkaan yleensä ei ole niin yllättävää,että joku samaa sukupuolta oleva tulee sinua iskemään tai lähentelemään (mitä muuta voisi odottaa, vai sitäkö että kaikki jättäisivät mahdollisimman paljon rauhaan?).Jos haluaa, että kukaan ei lähentele eikä yritä iskeä sinua, niin silloin on parasta jäädä vain kotiin. Ja iskemisestäkin voi kieltäytyä kohteliaasti.
Voi luoja, mähän just puhun niiden naistenbileiden sijasta tai niiden lisäksi queerbileiden mahdollisuudesta. En edelleenkään koe voivani tulla naistenbileisiin!
Ja ei ihmisten sukupuoli baarissa estä sua iskemästä naisia jos siellä niitä on. Ellet koe sun identiteettii uhatuksi halutessasi myös baarissa olevia miehiä.
Ja niinkuin my sanoi, naistenbileet ei sulje pois pelkästään transmiehiä. Ne sulkee ulos aika paljon monia muitakin, samoin kuin mama. On itseasiassa todella paljon lesboja jotka kokee tulevansa ulossuljetuksi lesbobaarikulttuurista. Mun mielestä siinä ei pitäis vaan puolustaa jotain perinnettä joka on haitallinen vaan miettii asia uudestaan. Miettii koko lesbokulttuuri uudestaan, eikä vaan nähdä sitä ainoana mahdollisuutena.
Ja maman homojen iskemiskulttuuri on aika hands-on meininkiä, mutta ethän sä sitä tietäis koska sä oot “nainen”. Mama, niinkuin Hercules, jne. on homobaareja. Ne ei ole queer baareja. Ne eivät ole transystävällisiä, sillä homokulttuuri voi olla vielä transfobisempi kuin lesbokulttuuri.
Sun ratkaisu on et tranut lähtis vittuun eikä valittais ja häirihtis sun elämää vai vaan järjestäis jotkut omat pippalot poissa sun silmistä? Ja et ymmärrä miks jotkut miehet tykkäis käydä bileis jotka ois epänormatiivisille ihmisille? Nii, koska kaikki miehethän on samanlaisia, ne ei esim. saata haluta olla lesbosuhteessa tai harrastaa lesboseksiä kun ne on biomiehiä ja biomiehethän haluaa vain yhtä asiaa?
Ja tiiäkkö toi en oo seksisti kun mul on kavereita toisesta sukupuolesta on aika vanha läppä.
Suomi on täynnä baareja, joihin voivat mennä kaikkiiin sukupuoliin tai ei mihinkään itsensä lukevat. Seta järjestää bileitä, joihin lesbo -ja bi-naiset voivat mennä ilman, että heteromiehet tulevat ahdistelemaan. Pahoittelut, jos tuo loukkaa, mutta tämä on vain todellisuutta. Miehille on baareja, kaikille avoimia baareja on, mutta naisillepa ei ole. Myös miesten tapahtumiin toivotaan, että naisia ei saavu paikalle, enkä koe sitä mitenkään itseäni syrjiväksi. Toki olisi ideaalitilanne, että kaikki maailman kansalaiset voisivat olla samassa baarissa, mutta näin ei valitettavasti ole..
Queer-bileitä saa, kun niitä järjestää. Oletteko koskaan muuten edes ehdottaneet moista? On helppoa haukkua yhdistysten toimintaa nettisaiteilla, mutta järkkääpä itse bileet, joihin on upeat esiintyjät ja halvat liput.
Niin, kerroin vain miten Heseta kontrolloimalla tiettyä alakulttuuria tekee väkivaltaa rajaamalla sen kulttuurin ulossulkevaksi. Ja ei, kaikki miehet eivät ahdistele. Ja ei, en vaadi että Heseta järjestäisi bileitä, kerroin miten naistenbileet ovat ulossulkevia ja miten se on poliittinen valinta. Ja kerroin myös miten tämä ei olisi paha asia jos olisi vaihtoehtoja ja jos Seta ei pyrkisi edustamaan – ja sitä kautta kontrolloimaan – kaikkia sukupuolivähemmistöjä. Mutta minulla on ongelma, kun Heseta pyrkii pitämään minun äänen edustamalla minua sillä kuulun sateenkaariväkeen samalla kun sama järjestö sulkee minut ulos tilasta jossa olen käynyt kymmenen vuotta ja kulkueesta hännille, kulkueesta joka pitäisi olla minuakin varten.
Mielestäni ongelma syntyy kun Seta määrittelee ihmiset eri vähemmistöihin suhteessa valtioon. Esim. lesboihin ja homoihin ja transihmisiin ja ajamalla kunkin ryhmän oikeuksia erillisinä kokonaisuuksina. Nämä eivät kuitenkaan ole erillisiä kokonaisuuksia. Tämän toin esille käyttämällä omaa kokemustani esimerkkinä: minä voin olla elämäni aikana monessa kategoriassa ja politiikka joka määrittelee minut yhtäkkiä täysin eriksi ihmiseksi sulkee minut pois niistä tiloista ja paikoista joissa olen aiemmin käynyt ja pitänyt merkittävinä. Paikoissa missä joku ihmisryhmä nähdään uhkaavaksi jonka edustaja yhtäkkiä olen.
Omasta mielestäni mitään ihmisryhmää ei pidä syrjiä, sinä teet aika rankkoja yleistyksiä biomiehistä ja heidän kokemuksistaan. Sinä yleistät naiset uhreiksi ja miehet hyökkääjiksi ilman mitään perusteluita mitä minun on vaikea ymmärtää.
Ajattelutapa muistuttaa minua vahvasti rasismista: yhtälailla voidaan sanoa että suomi on suomalaisille ja muut tulee tänne tekemään väkivaltaa ja mitä ihmettä vain koska he ovat toisia eivätkä “meitä”. Heseta voisi myös järjestää muunlaisia bileitä, avoimempia bileitä, mutta Heseta on päättänyt olla tekemättä niin ja sitä kautta muovannut suomalaisen lesbokulttuurin cisnormatiiviseksi.
Ja niinkuin on, sinun mielestä minun siis kuuluisi vaan jäädä tyhjän päälle. En kuitenkaan tehnyt niin vaan toin esille sen politiikan väkivallan suhteessa itseeni. Ja kyllä näen siihen oikeuden, vähintäänkin siksi että olen elänyt lesbona hyvin pitkään.
En siksi että olisin kokenut olevani nainen, vaan siksi että minut on määritelty jatkuvasti sellaiseksi eri tavoilla joista olen myös saanut kärsiä. Yksi tälläinen kärsimyksen paikka on ollut lesboyhteisöjen selkeä miesvihamielisyys – siis vihamielisyys joka on kohdistunut minun omakuvaan niissä paikoissa joissa olen käynyt, niissä ihmisissä joita on ollut lähelläni.
Ei minua yhtään enempää heteronormatiivinen maailmakaan ole hyväksynyt. Usein olen ulkopuolinen ja näkymätön ihmisille jotka toimivat normatiivisten kaavojen mukaan. Heseta on vain yksi instanssi niissä toimijoissa joille minä en ole mitään, poikkeus, ylimääräinen, vaiva. Kuten myös ilmiselvästi sinulle.
Kaikkialle voivat mennä kaikki, mutta missä ihminen otetaan vastaan kokonaisena, ihmisenä? Missä hänet nähdään kuin hän on ja hyväksytään sellaisena kuin hän on ilman sen kummempia vaatimuksia? Missä hän voi rauhassa juhlia ja tulla juhlituksi? Missä hän voi olla ihmisten kanssa, jotka tunnistavat hänet?
Jos sinulla on aina sellaisia paikkoja, niin olen iloinen puolestasi. Minulla ne ovat olleet aina harvassa, pieniä keitaita. Kiitos Hesetan, niitä on huomattavasti vähemmän.
Tyttö: Miksi syrjimiseen pitäisi vastata syrjimällä? Miksei voisi olla se, joka tekee asialle lopun? Sukupuolen tai ihan minkä vain ominaisuuden perusteella tehty kahtiajako tuntuu todella alakoulumaiselta ja surulliselta. Ulkomailla naistenbileet oli hoidettu siten, että “for fancy ladies and their fabulous friends!” Näin juhlat oli selkeesti omistettu naisille, mutta heidän ei tarvinnut hyvästellä avekkejaan kesken iltaa ja kaveriporukka pysyi kasassa. Nerokasta! Avointa! Upeaa!
Helsingin I <3 Lesbians oli ihan kiva yritys, mutta se, mikä itsellä särähti ja pahasti oli se, että nimi oli turhan suunnattu just sille kohdeyleisölle, jota naistenbileet koittaa karttaa. Tuli mieleen vaan ne limaset äijät, jotka tulee paikalle heruttelemaan lesboja..
Tästä maasta kyllä puuttuu kunnon queer-huvitteluelämä, joka olisi vaihtoehtoinen, epäelitistinen, salliva, tasa-arvoinen KAIKILLE. Mitä enemmän porukkaa, sitä kivempaa. Ei voi sanoa, että DTM:ssä voisi juhlistaa hlbt-kansan monimuotoisuutta, kun a) paikka on äärimmäisen rahanahne, b) naisvihamielinen, c) transvihamielinen, d) en edes uskalla miettiä, mikä muu vihamielinen, e) sinun on valittava vessoista "lesbian girls" tai "gay guys", f) et saa ystävällistä, inhimillistä tai minkäänlaista palvelua ellet ole hyvännäköinen cishomomies.
Tässähän voisi vaikka luulla, että naisia, jotka haluavat tutustua toisiin naisiin niin, että menevät bileisiin jossa on vain naisia syrjitään, ei sallita siis sitä, että naiset haluaisivat olla vain naisten seurassa:)
A
03/07/2009 • 02:56:
“Helsingin I <3 Lesbians oli ihan kiva yritys, mutta se, mikä itsellä särähti ja pahasti oli se, että nimi oli turhan suunnattu just sille kohdeyleisölle, jota naistenbileet koittaa karttaa. Tuli mieleen vaan ne limaset äijät, jotka tulee paikalle heruttelemaan lesboja."
Siis, mitä ? Mutta eikö juuri ne bileet ole suunnattu naisille, myös siis lesboille ei vain ja ainoastaan bi-naisille? Kyseinen nimi on varmasti otettu kuvaamaan sitä ihanuutta kun naiset pitävät naisista. Eikö ne limaset äijät, jotka haluavat nähdä naisia tule juuri paikalle silloin jos "naisten" bileisiin sallitaan kaikenlaiset miehetkin ? Sillä luulempa, että ovella pokeilla ja lipunmyyjillä on ajoittain hankalaa tunnistaa transmiehet ja aidot miehet. Sitä paitsi mitä järkeä bi-naisen(tai heteronaisen, eihän kukaan voi tunnistaa ulkonäön perusteella onko kukakin bi vai hetero) on tuoda mukanaan bileisiin hetero tai bi-miestä, jonka kanssa hän seurustelee ja jonka kanssa hän sitten avoimesti kuhertelee naisille suunnatuissa (erityisesti vähemmistölle suunnatuissa) bileissä. Jos yhden heteroparin päästää kuhertelemaan naisten bileisiin niin sittenhän bileisiin pitäisi sallia kaikki kuhertelevat heteroparit.
Usko tai älä,mutta ennen pitkää vähemmistöille suunnatut (naisille, jotka pitävät naisista) bileet alkavat muuttua enemmistöille (heteroille) suunnatuiksi, niin kuin Lostarin kohdalla on käynyt varsinkin jos naisten bileisiin pitäisi päästää kaiken maailman miehet. Ennen niin heteroystävällisenä homopaikkana tunnettu on muuttunut täysin homoystävälliseksi heteropaikaksi.
Niin, ja todettakoon että kenenkään ei ole pakko mennä Dtm:n, jos ei halua, mutta kyllä siellä halvemmallakin pääsee esim. joinakin iltoina sis. pääsymaksu on 2,50 e tai sitten 0 e (varsinkin jos arki-iltoina käy tai aikaiseen illasta tulee), kenenkään ei ole pakko ostaa itselleen juomista jos ei halua…Paikka toimii myös kahvilana päivisin:) Monesti liput Hesatan naisten bileisiin ovatkin sitten se 8/10 e. Naisena en myöskään ole koskaan kokenut minkäänlaista syrjintää ollessani kyseisessä paikassa ja kyllä sieltä muitakin löytyy kuin vain miehiä. Suurimmaksi osaksi olen aina saanut mitä ystävällisintä palvelua naisena Dtm:ssä (huisin paljon parempaa kuin HeSetan järkkäämissä tapahtumissa) ja henkilökunta on mitä ihaninta.Mutta jos itse on kovin ennakkoluuloinen niin eihän sille sitten mitään voi.
Todettakoon, että lesboyhteisön miesvihamielisyys tai jopa inho tosiaan voi jotua ihan yksinkertaisesta syystä, he haluavat naisia ja pitävät niistä, joten ihan ymmärrettävästä syystä he eivät välttämättä pidä miehistä niin kamalasti eivätkä halua tutustua miehiin. Miksi lesbon pitäisi pitää miehistä ?Lesbohan rakastaa naista. Jos haluat olla lesbojen kanssa ystävä tai samassa tilassa bileissä niin minusta tämä pitäisi ottaa huomioon. Sama pätee miehistä pitäviin miehiin, eivät hekään välttämättä halua tutustua juuri naisiin miehille suunnatuissa bileissä koska ovat kiinnostuneita miehistä.
Miksi minun, lesbonaisen (tai minun ystävän heteronaisen) myös pitäisi ehdottomasti päästä bileisiin, jotka ovat vain ja ainoastaan tarkoitettu miehille ? Kokisinko syrjiväksi sen, että heteronaisystäväni plus heidän heteromiesystävänsä eivät pääsisi avoimesti kuhertelemaan vain miehille suunnattuihin bileisiin ? En kokisi, koska bileet ovat varta vasten etukäteen suunnattu vain miehistä pitäville miehille. Mitä minä lesbonaisena hyötyisin siitä, että menisin varta vasten vain miehistä pitäville miehille suunnattuihin bileisiin ?
Mutta tosiaan HeSeta voisi järjestää muunlaisiakin bileitä kuin vain näitä naisten bileitä. Mutta pliis, toivon hartaasti, että naisten bileet eivät häviä tämän takia. Ajatus, että annetaan kaikkien kukkien kukkia on oikein hyvä, mutta ei sortamalla tai viemällä joltain toiselta pois. Naisten bileiden rinnalla tosiaan voisi olla queer-bileet näitä bileitä haluaville:)
Tyttö 03/07/2009:
“Sillä luulempa, että ovella pokeilla ja lipunmyyjillä on ajoittain hankalaa tunnistaa transmiehet ja aidot miehet.”
Ei ole tainnut ikinä käydä mielessä miksi tämä “tunnistaminen” on “ajoittain” hankalaa? Olisikohan sillä asian kanssa mitään tekemistä, että transmiehet ovat ihan aitoja miehiä?
Kokemuksia DTM:n henkilökunnan ystävällisyydestä on monenlaisia. Minulta on baarimikko huijannut rahaa kahdesti, toinen kiroillut päin kasvoja. Poke on heittänyt ystäväni lippurahat maahan ja odottanut hänen ne siitä korjaavan. Mikään näistä tilanteista ei johtunut siitä, että henkilökuntaan kuuluvia olisi kukaan provosoinut. Asiakas vain oli heidän mielestään roskasakkia.
Ja totta tosiaan! Voihan sinne ravintolaan-jossa-kohdellaan-kuin-paskaa mennä vaikka keskellä päivää! Alkuiltapäivähän on tunnetusti suomalaisten aktiivisinta seuranhakuaikaa. Kyllä päiväkahvit varmasti korjaavat sen ammottavan sosiaalisen tyhjiön, joka syntyy siitä, kun ei ole enää tervetullut siihen yhteisöön, jossa on majaillut mahdollisesti koko aikuiselämänsä.
Lisäisin vielä, että I <3 Lesbians -bileissä ei koettu minkäänlaista kuolaavien perseenpuristelijoiden tai toisiaan nylkyttävien heteropariskuntien invaasiota avoimuudesta huolimatta. Näitä bileitä ei ole kuienkaan toistaiseksi kai tulossa lisää, koska biletilan löytäminen on vaikeaa. Baarit eivät jostain syystä halua antaa esimerkiksi viikonloppuiltaa kaikenmaailman pervojen käyttöön. Tilaongelmat ja keikkapalkkiot sun muut byrokratiaongelmat ovat yksi syy, minkä takia yksityishenkilöiden on hieman hankalaa lähteä Suomessa järjestämään yhtään mitään.
Minä en kaipaa bileitä, jossa on huima ohjelmatarjonta ja kympin liput. Haluaisin baari/klubi-iltoja joihin voi mennä pitämään hauskaa ilman, että joutuu puolustelemaan identiteettiään tai itsemääräämisoikeuttaan, ja joissa voi olettaa muiden suhtautuvan minuun ystävällisesti. DTM ei todellakaan vastaa tähän tarpeeseen millään lailla.
I <3 lesbians nimessä mun mielestä on asetelma vähän omituinen. Itselle tulee outo olo siitä, kuka katsoo ja kuka tykkää nyt niistä lesboista. Ehkä oon ollut liian negatiivinen? Nimi vähä objektisoi lesboja, joiden ilmeisesti piti kuitenki olla se toimija, se ryhmä joille ja joiden kavereille juhlat järjestettiin. Mun näkemyksen mukaan vain kaikilla tämmösillä pienilläkin viestimisseikoilla on iso merkitys (ainakin tällasille, jotka on herkkiä sanomille).
Itse en myöskään ole koskaan kokenut itseäni tervetulleeksi Helsingin suurimpaan hlbt-baariin, en illalla, en viikonloppuna, en sunnuntaina, en päivällä, en terassilla, en kahvilan puolella. Olen saanut tylyä palvelua niin päivisin kuin iltaisinkin (pakko mainita poikkeuksena yksi kerta, kun tosi asiallinen vanhempi naisbarista palveli). Niin minä kuin ystävänikin (useimmat cissukupuolisia lesboja ja -homoja) olemme joutuneet odottamaan usein ikuisuuksia baaritiskillä tuntien itsemme täysin näkymättömiksi. Henkilökunnan ylimielinen asenne on pahasti tuntunut tarttuvan jopa asiakaskuntaan. Sääli ettei DTM tai DTMssä viihtyvät tunnu toivottavan tervetulleeksi kaikkia meistä.
Naistenbileet, miestenbileet, kummatkin voisi räjäyttää ajatuskartalta. Tosiaan Suomen ulkopuolella majaillessani tuntui toimivan paikallinen systeemi, jossa bileisiin sai nainen (lesbo, bi, muu) tuoda avekkeina miehiä sun muita. Asetelma oli kuitenkin eri kuin yleensä, koska tapahtumat oli selkeästi naispuolisille painotettu (juhlien nimissä ja flyereissa vilahteli sanoja "dyke", "lesbian", "lady" yms). Kaikilla oli hauskaa, naiset pysty pokailee naisii, naisilla oli kaverit mukana, kenenkään ei tarvinnu jäädä kotiin itkemään tai vastavuoroisesti tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että menee paikkaan, jonne ystävää ei sallita.
Jos sateenkaarijuhliin paikalle sattuu hetero-/binainen hetero-/bimiesystävänsä kanssa, kuten kuvailit, niin kenties voisi ajatella, että heilläkin on joku kosketuspinta vähemmistöön ja siksi haluavat olla sallivassa paikassa. Kenties heistä jompikumpi on transihminen, kenties poly tai jotain muuta, mitä.
"Miksi lesbon pitäisi pitää miehistä ?Lesbohan rakastaa naista." (…ja toisinpäin)
Koska lapsena on toivottavasti sinullekin opetettu, että kaikkien ihmisten kanssa olisi ihan kiva tulla toimeen. Vähemmistön sisäistä vihamielisyyttä ja aggressiota lietsoo just eriytyminen omiin pöytiin ja ikuinen luokittelu. Se on mielestäni surullista. On olemassa muutakin kuin seksuaalista rakkautta tai seksiä. Voi saada ystäviä, voimaa, näkökulmaa elämään, solidaarisuutta, okei oon niin ilmeisesti saapunut keskuuteemme ulkoavaruudesta, kun edes ehdottelen tällaisia sanoja..
+Hei kiltti, et sainoisi enää "transmies ja aito mies". Näetkö itse, mitä se viestii? Jos haluat luokitella, on olemassa termit trans ja cis.
Hyvä Seta-keskustelu on muuttunut keskusteluksi baari- ja juhlakulttuurista.. :D
HeSetan bilekulttuurista on helppo puhua esimerkkinä ongelmista (kuinka moni edes on kontaktissa HeSetaan tai Setaan muulloin kuin käydessään bileissä?) – se toteuttaa ja uusintaa jokapäiväisellä tasolla Setan kaukaisempaa, ulossulkevaa, cisnormatiivista, kaikki omiin karsinoihinsa sulkevaa politiikkaa. Homot ajavat homojen asioita, lesbot ajavat lesbojen asioita, ja muiden asioita ei aja kukaan. Onnea vaan kaikille cissukupuolisille yksiselitteiseen seksuaalivähemmistöön kuuluville menestyjille! Teidän oikeuksistanne pidetään huolta!
Minulle ei ole jäänyt enää mitään paikkaa minne mennä, ei mitään ryhmää mihin kuulua. Voin joko poistua koko Setan piiristä tai elää Setan pystyttämässä kaapissa jossa normaalit cis-ihmiset haluavat normaaleja cis-ihmisiä ja muunlaisia ihmisiä ei ole olemassakaan.
Leena Hernesniemi sanoo, että Pridejen naistenbileissä oli myös miehiä, eikä siitä ollut mitään ongelmaa.
Minulle siitä oli ongelmaa. Ei niistä selkeästi sateenkaarevista muutamista miehistä, mutta paikalle tuli myös muutamia heteromiehiä, joilta menin tiedustelemaan, mitä tekevät naistenbileissä. Kahdelta sain ryöpytystä suvaitsemattomuudesta (vaikka pitäisi olla niiiin suvaitsevainen kun on kerran lesbo) ja yksi vihjaili ja teki seksuaalisia ehdotuksia.
Kun kerran vuodessa menen bileisiin, joita mainostetaan vain naisille, oletan, toivon ja vaadin, että siellä ei ole heteromiehiä sössöttämässä.
Minulle miehet OVAT ongelma ja pärjään tämän ongelman kanssa kiitettävästi 364 päivää vuodessa. Mutta mielelläni sen yhden kerran vuodessa rentoutuisin pelkästään naisten seurassa (transmiehet, tiitit yms. eivät häiritse pätkääkään). Pahoitin mieleni noista miehistä niin, että ihan itketti.
Ja koska minä olen mies, tulisit varmaan minultakin tinkimään, että mitä teen paikassa ja jos ilmaisisin kiinnostusta sinua kohtaan, olettaisit että kaikki miehet ovat samanlaisia ääliöitä kun sinusta ovat kiinnostuneet baarissa? Vai ajattelisitko sittenkin että olen nainen ja kohtelisit minua sellaisena, aiheuttaen minulle tunteen että ahdistelet ja toimit väkivaltaisesti minua kohtaan ihmisenä?
Todistit juuri taas oivasti sen mistä tuolla alussa puhuin. Women only naistenbileet ovat luoneet kulttuurin miessä miehet ovat outoja ja ylimääräisiä. Ihmiset kuitenkin liikkuvat sukupuolten ja seksuaalisuuksien kentällä aika paljon ja siten paikat jotka on varattu tietyille identiteeteille sulkevat pois ihmisiä. Jos sinua tulisi lesbobaarissa iskemään preop transnainen, suuttuisitko koska ajattelisit että hän on heteromies? (lesbothan pukeutuu kuin miehet usein). Tai jos transvestiittimies tulisi iskemään sinua? Tai suuttuisi, kun et anna hänen rauhassa olla baarissa vaan menet vaatimaan selitystä hänen olemassaololleen? Tai stonebutch, joka ei antaisi sinun koskea itseensä vaan panisi sinua kuin mies? Tai jos joku homolesbo ei lähtisi sinun mukaasi, vaan menisi toisen samanlaisen kanssa koska kokisi olevansa enemmän homo kuin nainen? Ehkäpä viimeistään illan päätteeksi, kun miespuolinen poke näyttäisi sinulle ovea?
Epäilen, että se mitä monet teistä haluatte kuulla on, että sanoisin että no pitäkää naistenbileenne. Mutta ette huomanneet että sen sanoin jo varsinaisessa jutussa. Sanoin, että Seta ei ole minun järjestöni, vaikka Seta väittää sellainen olevansa. Seta kuitenkin toimii väkivaltaisesti minua kohtaan. Se on luonut kulttuurin jossa ihmiset ajattelevat että on Ok olla seksisti, vihata tietyn sukupuolen edustajia ja pitää kaikkia heidän (siis myös minun) toimia osoituksena heidän pahuudestaan. Ja että näitä hetkiä on monia, kun Setan politiikan määrittämä maailma sulkee minut ulos siitä kansasta joka pitäisi olla myös minun. Ja se on mikä Setassa mättää.
Ja ei pelkästään siitä kansasta. Se myös estää ihmisiä näkemästä että kyse ei ole mistään identiteettipaikasta, vaan valinnoista ja toimintatavoista. Kaikki heteromiehet eivät ole samanlaisia tai toimi samoin. Kaikki lesbot eivät ole samanlaisia. Ihmiset tekvät valintoja ja ne valinnat johtavat eri paikkoihin. Eikä väkivalta, tai pahuus tai mikään ole varattu millekkään yhdelle identiteetille. Sitä tekevät ihmiset. Identiteetit ovat valintoja, ne ovat katergorioita jotka määrittelevät mitä me saamme haluta ja mitä emme. Mitä meidän kuuluu tehdä elämässä ja mitä ei. Eri asiat on varattu eri identiteeteille. Mutta jos niistä päästää irti, saattaa huomata että maailmassa on enemmän kuin mitä teidän filosofiassanne voisi edes kuvitella olevaksi.
“Jos sinua tulisi lesbobaarissa iskemään preop transnainen, suuttuisitko koska ajattelisit että hän on heteromies? (lesbothan pukeutuu kuin miehet usein). Tai jos transvestiittimies tulisi iskemään sinua? Tai suuttuisi, kun et anna hänen rauhassa olla baarissa vaan menet vaatimaan selitystä hänen olemassaololleen? ”
Nuo eivät ole pelkästään kuvitteellisia esimerkkejä vaan noin myös on. Pahimmat hyväksyvät transnaiset ja transvestiitit korkeintaan hampaita kiristellen. Transvestiitit muodostavat naistenbileissä oman ghettonsa (hetero)puolisoittensa kanssa.
Minut on alun perin väkisin outattu transnaiseksi. Suoli24-palstalla aikoinaan minut hyväksyttiin porukkaan vasta kun menin uimahalliin ja näytin fyysisen sukupuoleni. Sukupuoleni kyseenalaistaja ei ikinä esittäytynyt minulle siellä. Sen sijaan alkoi vuosia kestänyt ilkeily siitä, että olen transtaustainen eli en siis “luomunainen”, mikä on cisseksistinen termi jos mikä.
Heteroudessa ja lesboudessa mättää se pakkomielle, että ihmisen on oltava yhtä tarkasti tiettyä sukupuolta kuin joskus etelävaltioissa Yhdysvalloissa ei saanut rakastua toista rotua olevaan ja jo pisara mustaihoisen verta riitti tekemään ihmisestä ei-valkoisen. Ben Miles, vanha mies Arkansasista kertoi, että aikoinaan hän seurasi naista, johon oli ihastunut jokilaivalle ja perillä olikin suuri yllätys kun nainen istuutui mustien osastoon. Sama folklore on nykyään Suomessa, kun seksuaalisuus on ulkoistettu kehitysmaahan, niin siellä saattaa naida ihmisen kanssa, joka ei ole sukupuoleltaan suomalaisen heteromiehen normeja vastaava. Heteromiehen normit tiedetään, kun 99% hylkää transnaisen kun tämän tausta tulee selville.
Ekskluusiosa on kuitenkin puolensa sillä jos tulee tietoon, että naistenbileissä on transnaisia, sinne tulisi transfaneja, joiden ainoa tarkoitus on esineellistää ja hyväksikäyttää transihmisiä kaupallisesta pornosta saamiensa vinoutuneiden ajatusmalliensa mukaisesti.
Mua häiritsee tässä keskustelussa teidän hyökkäävyytenne.
Onko vaikea ymmärtää, että samalla lailla kun teitä ahdistaa se, että miehet rajataan ulos _naisten_bileistä toisia ahdistaa se, että miehet hilluvat siellä?
Vaikka yksikään heteromies ei heittäisi rasvaisia läppiään kuulleni niin kyllä heidän läsnäolonsa muuttaa tilaa ja tilaisuuden luonnetta _minun kokemusmaailmassani_.
Pidän omaa kokemustani yhtä arvokkaana kuin teidänkin kokemuksianne, joten en ole valmis joustamaan siihen suuntaan, että ei olisi edes yksiäkään pelkästään naisille suunnattuja bileitä Suomessa.
Muutoinkin olen Tytön kanssa samoilla linjoilla.
Piti vielä sanoa, että koen esimerkiksi DTM:ssä miehet erittäin häiritsevinä, vaikka ovatkin kiinnstuneita vain toisistaan ja muutoin ihan OK. MUTTA mä nimenomaan rakastan sitä, että näen vain naisia ja silmä saa levätä =D
Heterofobia on minusta ihan yhtä kammottavaa kuin homo- tai transfobiakin :( Miksi se on lesbopiireissä sallittua? Ahdasmieliseltä vaikuttaa se.
Lisäksi en ymmärrä, miksi cissukupuoliset lesbot ajattelevat itseään kovin sorrettuna ryhmänä. Erityisesti Pridejen aikaan se kysymys nousi selkeänä mieleen – siellä oli länsimaalaisia, hyvin toimeentulevia keskiluokkaisia cissukupuolisia lesboja marssimassa valkoisen homo-suomen riveissä… Empatiani kohdistuu jonnekin muualle, ja toisenlaisiin taisteluihin.
Terhi: Ei ole vaikea ymmärtää, että miehet ahdistavat. Itse asiassa monet kokevat minun kumman olemukseni ahdistavaksi. Kun he juttelevat minun kanssani, yleensä tilanne laukeaa. Kukaan tuttu ei ole minua puukottanut selkään, aina ne ovat ne puskista huutelijat anonyymit. Tämä on sellaista liennytystä.
Minun on sen sijaan vaikea ymmärtää miksi naiset eivät ahdista. Olin tänä kesänä rakastunut naiseen, jolla oli kerta kaikkisen paskat mielipiteet. Pahempaa, naisten keskuudessa on don juaneja, parisuhdeodotukset pettäviä kylmiä biseksuaaleja, narsisteja, huijareita, eri tason foobikkoja ja sitten ihan täysin kajahtaneita yksilöitä. Turvallisuus on täysin näköharha.
Olen yksi I <3 Lesbians -klubia järjestäneistä ja haluan omasta puolestani valottaa nimen ja klubin "ideologian" taustaa. Itselleni nimi viittaa siihen, että klubi on osa lesbokulttuuria ja sinne ovat tervetulleita he, jotka diggailevat ja arvostavat lesbokulttuuria. Itse esimerkiksi en identifioidu lesboksi, mutta osallistun siihen kyllä ihan mielellään. Musta pitäisi olla ihan automaatio, että missä tahansa klubilla tai maailmassa ihmiset käyttäytyvät kunnioittavasti toisia kohtaan, riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Miesten poissulkemista jostain ei voi perustella sillä, että he käyttäytyvät huonosti. Ärsyttää heteromiesten halveeraus, varsinkin kun ystävä- ja perhepiiriini kuuluu useita todella mukavia sellaisia, joiden kanssa voin ihan mielellään bilettää myös homobaareissa tai naistenbileissä. Eihän baarit nyt ole pelkkää pokaamista varten, jösses sentään.
I <3 Lesbiansia ei ole pitkään aikaan järjestetty, koska se oli meille kaikille harrastus ja harrastukset toisinaan jäävät, kun muu elämä vie liikaa aikaa tai tulee uusia harrastuksia tilalle. Osa järkkäreistä on myös muuttanut pois Helsingistä. Helsingin klubien politiikka oli kyllä myös ikävän nihkeää. Siitä huolimatta haluan kannustaa ihmisiä järjestämään itse bileitä, meilläkään ei siis ollut mitään järjestöä takana. Se on yllättävän helppoa, kun siihen ryhtyy, voin vaikka itse antaa vinkkejä siihen.
Olen myös sitä mieltä, että Hesetan klubitoimintaa voisi uudistaa, varsinkin kun L-World-bileet toimivat tällä samalla women only -konseptilla. Terhille: oletan että Priden naisten bileitä ei mainostettu "vain naisille", jos siellä miehiäkin oli? Kirjoituksestasi saa myös kuvan, että sinä olit aloitteellinen tuossa "sössöttämisessä". Ehkä ensi kerralla kun miesten pelkkä läsnäolo häiritsee sinua, voit vaikka ajatella että he ovat transmiehiä ja kaikki on ok?
Helsingin baariskene on kauttaaltaan musta aika ankea. Kivointa mulla on ollut käydessäni Turussa, sekä ihanan kotikutoisessa homobaari Suxesissa että Dynamossa, joka yökerho johon ei viikonloppuisinkaan ole pääsymaksua, ei edes narikkaa! Ja musatarjonta on todella hyvää. Dynamossakin oon kyllä kuullut kerran tän "tämä on naistenvessa" -läpän (olen siis maskuliininen nainen), mutta yleisesti ottaen siellä on musta aika everything goes -tunnelma.
Terhi: vain naisille -bileitä siis järjestää tosiaan nykyään myös DTM (L-World-bileet). Vaikka Heseta muuttaisi bileidensä politiikkaa, sinulle siis jäisi vain naisille -bileitä. Ja kuten tuossa edellä mainitsin, voit myös itse alkaa järjestää vain naisille -bileitä, takaan että sinnekin jengiä riittää.
Toisin kuin tässä keskustelussa väitetään, HeSeta ei ole päättänyt, että se järjestää vain naistenbileitä. HeSeta järjestää niitä bileitä, mitä sen aktiivit haluavat järjestää. Naistenbileet ovat pyörineet hyvin jo monta vuotta. Silloin tällöin on yritetty myös sekabileitä, mutta ne eivät ole onnistuneet niin hyvin. Tällä hetkellä on suunnitelmissa järjestää lisää punk-bileitä, kun kahdessa edellisessä Pridessa ne ovat menneet niin hyvin. Niiden toteutuminen riippuu kuitenkin vapaaehtoisista. Tää on meille kaikille harrastus.
Mä osallistuisin mielelläni vaikkapa sosiaalikeskus Satamassa queer-bileisiin, jos joku sellaiset järjestäisi.
Onpa hyvä että kritiikkiä menee tätä kautta perille hesetalle (oletan näin). Muutenkin tässä keskustelussa on tullut ilmi, miksi kummakerhoa tarvitaan. Minusta tämä keskustelu on ollut loukkaavaa, hetero- ja transfobista ja seksististä. Negatiivisia asenteita, joita purkamaan toivotan tervetulleeksi uudet toimijat.
Se vaan ei oo minusta ookoo olla seksisti vaikka oliskin lesbo.
Toivon kummakerholle pitkää ikää ja raikkaita tuulia!
Sekabileiden epäonnistumisissa ei välttämättä ole ollut kyse niiden tarpeettomuudesta. Itselläni on oikein kivoja kokemuksia sekabileistä, mm. Priden lavatansseissa oli todella hauskaa. Mun mielestä Hesetan biletoiminnassa ei voi olla kyse vain siitä, mitä aktiivit itse haluavat järjestää. Yhdistyksellä pitäisi olla jonkinlaisia periaatteita ja yhdistyksen alaisuudessa toimivien, yhdistyksen resursseja käyttävien vapaaehtoisten tulee mukautua niihin periaatteisiin. Joista yksi voisi olla trans-yhteisön huomioiminen.
Itse toimin vapaaehtoisena Vinokino-elokuvafestivaaleilla, joita järjestää Turun Seta. Meillä ei ole vuosiin ollut muita kuin naisia suunnittelemassa ohjelmistoa, mutta kyllä periaatteena silti on järjestää tarjontaa myös esim. miehille. Itse en välitä kovinkaan paljon kaavamaisista romanttisista komedioista, mutta koska niitä jatkuvasti toivotaan ja koska ne ovat yleensä suosituimpia näytöksiä, yritän toki tuoda niitä festareille. Nykyään pyrimme ottamaan myös trans-ihmiset huomioon ohjelmistossa – rajoitteisen elokuvatarjonnan puitteissa toki.
Punk-bileet on mielestäni hyvä juttu. Pride-viikon ainoat bileet joihin minä osallistun.
Hernesniemi kuitenkin kiteyttää ongelman: Seta on kaikille toimijoille vain harrastus. Siksi mitään vakavaa ei saada koskaan aikaan. Sellaisena vallanpitäjät haluavat Setan pitääkin.
Musta tässä jotenkin vahvasti paistaa läpi sellainen tietynlainen nillitys ainoastaan joidenkin baari-iltojen soveltumattomuudesta omalle itselle, identiteetilleen, elitistisyydelleen ja ankealle ahdasmielisyydelle.
Ensinnäkin koko valtakunnallisen Setan mustamaalaaminen tietynlaisten stereotypioiden ja politikoinnille perustuen esimerkiksi juhlien järjestelyihin on älyttömän kapeakatseista. Toki on olemassa valtakunnallinen ja yhteinen punainen lanka, mutta onko siinä langassa tosiaan jotain sellaista, mitä kuka tahansa vähemmistökansalainen voisi kaikessa idealistisuudessaan allekirjoittaa.
Siihen en pysty ottamaan juurikaan kantaa, syrjiikö HeSeta yllämainittuja ihmisryhmiä (johon kyllä joistakin itsekin kunniallisesti kuulun vrt. transihmiset), mutta kokemusteni nojalla en ole ainakaan missään naistenbileissä vastaavaan törmännyt. Minua ei ole kukaan ovelta käännyttänyt maskuliinisen olemukseni vuoksi, saati käyttäytynyt epäkunnioittavasti ja mikäli toisin kävisi, en siitä todellakaan voisi minkäänlaisia Setoja syyllistää.
En ymmärrä oikeastaan sitäkään, miten yksittäisten portsareiden tai baarimikkojen asiattoman käytöksen vuoksi voitaisiin edes vetää johtopäätöksiä koko lafkan/järjestön politiikasta. Yksittäisen työntekijän asennevamma kyllä aiheuttaa harmia niille, jotka niiden narujen päässä on, mutta yksittäistapauksissa vastuussa on aina työntekijä itse. Järjestäjä toki antaa oman ohjenuoransa menettelytavoista.
Haistan kyllä, mistä älämölö on syntynyt, mutta siinä vaiheessa kun erinäiset teemabileet ilahduttamisen sijaan ärsyttävät sopimattomuudestaan oman persoonan viihdekontekstiin, en ymmärrä miksi se pitäisi ottaa henkilökohtaisesti. Kysymys on kuitenkin resurssien riittävyydestä tai riittämättömyydestä tarjota mahdollisimman monelle tai vastaavasti mahdollisimman rajatulle yleisölle profiloitua tekemistä. Jokainen kilpailee omalla teemallaan toisia vastaan. Erikoistuminen on monelta osalta nykypäivää. Jos HeSetalla on resursseja tarjota erikseen teemabileitä naisille, voi siitä saada ideoita ja jatkoresursseja systeemin jalostamiseen. Kenties jonain päivänä on varaa järjestää yhtä hyviä juhlia myös toisella tavalla rajatulle ja rajattomalle yleisölle. Jos odottaminen ei kiinnosta, miksi ei järjestäisi itse bileitä, jotka ovat avoinna juuri niin avoimelle yleisölle kuin tarvis?
Uskon, että monet ovat olleet pelkästään kiitollisia noiden juhlien vuoksi, joten miksi se pitäisi profiloida uudelleen sellaiseksi, mikä ei enää palvelisi sen käyttäjäkuntaa? Yhtä kaikki niitä bileitä on sekaväestölle baarissa kuin baarissa. Onko päämäärä vain pyrkiä eväämään sellaiset viritykset, joihin itsellä ei ole pääsyä?
Setaa puolustavat tahot haluavat kaventaa keskustelun pelkästään baari-iltoja koskevaksi koska he kokevat sen hyväksi tavaksi ohjata Setaa koskeva kritiikki sivuraiteelle. Lue alkuperäinen artikkeli niin et näe siinä lainkaan sellaista kapeakatseisuutta.
Mulla ei ole mitään puolueellista syytä puolustaa tai vastustaa Setaa suuntaan tahi toiseen. Kommentointini liittyi tähän jälkikommentointiin, sillä tästähän tässä kommentointiosuudessa keskustellaan. Eikä tuo nyt niin kovin sivuraiteilla ole, sillä artikkelissa itsessään näistä baari-illoistakin puhutaan.
Ottaakseni osaa itse artikkeliin, näen sen niin, että järjestö ei luo ihmistä vaan ihminen järjestön. Prosentuaalisesti on mahdotonta sanoa, moniko kulkueisiin osallistunut rivikansalainen todellisuudessa kuuluu Seta-järjestöön, mutta kuulemani perusteella ei kovinkaan moni. Järjestöä siis pyörittää marginaalinen ihmiskooste, jotka yrittävät milloin milläkin probella kuunnella ympäristöään luodakseen positiivista ja mukavaa häppeninkiä.
Voidaan siis kysyä, onko ihme, että vaaleanpunaisiin maskeihin ja mustiin banderolleihin kätketyt, aggressiivista manifestia julistavat tyypit pyydetään sivummalle kulkueesta yleisen turvallisuudentunteen säilyttämisen vuoksi? Tahdonko minä aran aiheen äärellä pelätä puolestani ja hävetä itseäni? Olenko minä liian samanlainen erilainen ihminen, jotta minut koetaan uhaksi? Toki kaikilla on yhtäläinen oikeus osallistua kulkueeseen, jossa on tarkoitus juhlia, olla yhtä ja ottaa osaa seksuaalisen ja sukupuolellisen diversiteetin politiikkaan maassamme. Toki osaa voivat ottaa vaikka fundamentaaliuskovaiset (kuten usein ovatkin sivusta seuranneet, huudelleet hävyttömyyksiä ja jopa heitelleet esineillä). Mikäli kulkue tuo esiin vastaavia tunteita, mielestäni Pride ei sitä vastoin ole oikea kulkue niitä ilmaisemaan. Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. Pride-kulkueessa tallustelijan on turha edes yrittää ottaa osaa keskusteluun, jossa aiheena on Setan tapaisen järjestön rakenne. Miksi siis heittää loska sellaisen päälle, joka ei edes ymmärrä, mistä syystä moinen tursuaa.
Seta on kyllä tiiviisti luomassa Pride-kulkueita tapahtuvaksi. Seta rahoittaa, järjestää oheistapahtumia ja maksaa esiintyjille, jotta “homo-suomi” – kaikki lähikauppojen vartijat, rikkaat lapsiperheet, köyhät opiskelijaryypiskelijät sekä tuhlaajapojat mukaanlukien – saavat ottaa halutessaan osaa tapahtumaan, jossa ei tarvitse hävetä itseään.
“Järjestöä siis pyörittää marginaalinen ihmiskooste, jotka yrittävät milloin milläkin probella kuunnella ympäristöään luodakseen positiivista ja mukavaa häppeninkiä. ”
Se ‘probe’ on ollut kovin epäonnistunut. Näin jatkuu vuodesta toiseen. Seta on umpimielinen järjestö. Miksi ei olisi. Järjestörakenne on sellainen, että järjestö on vastuussa vain jäsenilleen, jotka voivat äänestää lähinnä eroamalla, sekä rahoittajalleen raha-automaattiyhdistykselle. Käytännössä Setan tuloista suurin osa tulee jälkimmäiseltä. Seta voi toimia pelkästään kuunnellen raha-automaattiyhdistystä.
“Voidaan siis kysyä, onko ihme, että vaaleanpunaisiin maskeihin ja mustiin banderolleihin kätketyt, aggressiivista manifestia julistavat tyypit pyydetään sivummalle kulkueesta yleisen turvallisuudentunteen säilyttämisen vuoksi?”
Ulkoinen uhka on tekosyy, jolla yritetään ihmisiä pakottaa ruotuun. Todellisuudessa kukaan ulkopuolisista ei käyttäytynyt ryhmää kohtaan aggressiivisesti. Se on jo sinällään kovin kertovaa. Minulle se kertoo sitä, että pride on yhtä tyhjänpäiväinen kuin joku Tuska-festivaali ja että Helsingin keskusta koostuu tuohon aikaan lähinnä turisteista.
“Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. ”
Keskustelut eivät johda mihinkään koskaan. Setan ei tarvitse kuunnella.
Luulen, että Setan tuki voikin tulla ray:lta, siitä en tiedä, mutta Helsingin Seta taitaa rahoittaa esim. sosiaalitoimeaan biletuotoilla, ainakin sen käsityksen sain sapfo-listalta Leena Hernesniemen postauksesta oikeusjuttuun liittyen:
“Nyqvistin vuosina 2004-2007 kavaltamat varat olivat HeSetan ns.
biletuottoja, jotka oli tarkoitettu käytettäväksi yhdistyksen
sosiaalipalvelutoiminnan ylläpitämiseen”
Miettisitte sitä samalla, kun kitisette niistä lippujen hinnoista. Että niillä syntisillä bileillä, joissa on liian kalliit liput ja huonot esiintyjät, tehdään oikeasti jotain hyvää, kuten tuota sosiaalitointa. Bileitä voi järjestää vaikka minkämoisia, mutta koska yhdistys ei ole ilmeisestikään rikas, ei tilan vuokrista tai esiintyjien palkkioista saa tulla miinusta, ne pitää varmaankin kattaa lipunmyynnillä?
En tiedä, mikä Helsingin Setan periaate on, mutta kuvittelisin, että naisten bileitä järjestetään, koska naisille ei ole omaa baaria tms. Miesten bileethän on joka ilta Herculeksessa ja mann’s streetillä, eikö?. Viimeksi sekabileissä (silloin joskus Bottalla maaliskuussa) kuulin tanssilattialla kahden miehen välisen keskustelun, jossa päättivät lähteä pois, koska paikalla oli niin paljon naisia.
Pride-asioihin liittyen: oletteko koskaan ajatelleet, muita, kuin itseänne? Vaikka teille ei Pride ole tärkeä tai teitä ottaa pannuun sen karnevaali-meininki (ja se, että joillain ihmisilla vaikuttaa oikeasti olevan hauskaa, herran tähden), voi se jollekin juuri kaapista ulostulemaisillaan olevalle olla todella tärkeeetä, että pääsee joskus porukkaan, jossa tuntee olevansa enemmistönä.
Miksi et muuten Stacy tuolla sapfo-listalla nosta meteliä siitä, että lista on vain naisille? Eikö tämä ole “väkivaltaa”? Sapfo-listan ylläpitäjäthän soittavat jopa tarkistussoiton varmistuakseen, että tilaaja on tosiaan nainen. Saako sähköpostilistalla harrastaa erottelua, mutta bileissä ei? Vai johtuuko tämä siitä, että Sapfo-listaa ei ylläpidä vihaamasi Seta?
Sapfo-lista on ihan eri asia, koska kyseessä on lesboille tarkoitettu lista. Onko Setan ja Hesetan toiminta tarkoitettu vain lesboille?
Heseta ei todellakaan ole ainoa naistenbileitä järjestävä taho, esimerkiksi Puukko järjestää niitä kuten tässäkin on tullut ilmi. Nämä toimijat luovat Suomeen ulossulkevien naistenbileiden kulttuuria, ja se on mielestäni perseestä.
Kuten Marjo tuolla ylempänä totesi, Hesetalla yhdistyksena tulisi olla periaatteita ja näiden periaatteiden toteutumista tulee valvoa. Ja yhtenä niistä esimerkiksi kaikenlaisten ihmisryhmien hyväksyminen. Suora lainaus valtakunnallisen Setan periaatteista: “Setan tavoitteena on, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi toteutuvat ihmisten arjessa riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.”
Puukko voi tehdä kuten tahtoo, koska hän järjestää bileitä yksityishenkilönä.
Samalla tavalla ulossulkevaksi koen tämän Pride-keskustelun – jos et voi olla iloinen osa Prideä, jää kotiin. Missä on moniarvoisuus? Missä ovat muut tunteet kuin “ylpeys”? Mua ainakin hävetti tämänvuotinen teema, ja hävettää yhä.
Ei hyvää päivää
15/07/2009 • 10:47
“voi se jollekin juuri kaapista ulostulemaisillaan olevalle olla todella tärkeeetä, että pääsee joskus porukkaan, jossa tuntee olevansa enemmistönä. ”
Tähän väliin sopii minun kokemukseni. Minut on erotettu autoritäärisestä uskonlahkosta ja jos menen kokouksiin istumaan, minulle ei tulla puhumaan, mutta minusta puhutaan kyllä. (Ehkä asia on toisin nyt kun olen ollut erotettu 12 vuotta, ne eivät jaksa niuhottaa loputtomiin).
Kun menin Nalleen ensimmäistä kertaa, kokemus oli täysin samanlainen. Sitä tosin vahvisti se, että minut sotkettiin erääseen toiseen henkilöön, mutta oli miten oli: minulle ei puhuttu, mutta minusta juoruttiin. Kauhea ulkopuolisuuden tunne.
Sama ulkopuolisuuden tunne minulla on ollut kaikessa mikä liittyy Setan toimintaan, kunnes istahdin pehmeälle sohvalle Malkuksessa tai saunoin Karhonsaaren löylyissä, mutta tämän tason saavuttaakseni minun piti olla tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin, niin etten heti lannistunut ensimmäisestä Nalle-kokemuksestani.
“Miksi et muuten Stacy tuolla sapfo-listalla nosta meteliä siitä, että lista on vain naisille? Eikö tämä ole “väkivaltaa”? Sapfo-listan ylläpitäjäthän soittavat jopa tarkistussoiton varmistuakseen, että tilaaja on tosiaan nainen. Saako sähköpostilistalla harrastaa erottelua, mutta bileissä ei? Vai johtuuko tämä siitä, että Sapfo-listaa ei ylläpidä vihaamasi Seta?”
Minä pidän tätä marginaalisena kysymyksenä enkä minä ainakaan ole vastannut varmistussoittoon. Mitä tulee väkivaltaan niin minua harmittaa eniten se, että eräs Jaakkola on joutunut listakiistelyjen jälkeen vetäytymään listalta pois. Jaakkola oli minulle suuri rakkaus ja vieläkin kirvelee. Hän ei ole ainoa, joka on vetäytynyt listalta pois kiistelyjen takia. Tätä taustaa vasten separatismikysymys on marginaalinen, mutta toki olemassaoleva. Aarnipuu nimittäin vihjaisi, että lesboyhteisössä olisi muutama järeä separatisti joka ei myöskään katselisi hyvällä transnaisten olemassaoloa. Tämä konflikti pitäisi tulla esilläolevaksi että sen voisi käsitellä. Olenhan listalla ja muutenkin puhunut suoran toiminnan puolesta. Toiminta saa aikaan sen, mitä keskustelu ei ikinä.
Lempäälässä Sapfo-listalaiset kokoontuivat ja hotellia oli pitämässä muutama mies. En usko, että miesten läsnäolo häiritsi ketään. Uskon myös, että miehille oli selvää, keitä me oikein olimme. Konfliktia ei siis saatu näkyväksi sielläkään.
“Kun menin Nalleen ensimmäistä kertaa, kokemus oli täysin samanlainen. Sitä tosin vahvisti se, että minut sotkettiin erääseen toiseen henkilöön, mutta oli miten oli: minulle ei puhuttu, mutta minusta juoruttiin. Kauhea ulkopuolisuuden tunne.
Sama ulkopuolisuuden tunne minulla on ollut kaikessa mikä liittyy Setan toimintaan, kunnes istahdin pehmeälle sohvalle Malkuksessa tai saunoin Karhonsaaren löylyissä, mutta tämän tason saavuttaakseni minun piti olla tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin, niin etten heti lannistunut ensimmäisestä Nalle-kokemuksestani.”
Voi kurjuus.
Jokaisella on omat ulkopuolisuuden tunteensa uusissa ihmisympyröissä. Koulussa, urheiluseurassa, työpaikalla. Siitä voi toki syyttää järjestävää tahoa, mutta eiköhän ihmisiin tutustuminen toisille uutena ihmisenä lähde ihan omasta aloitekyvystä. Totta pirussa siinä täytyykin olla “tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin”. Kurjaa, jos tämä elämän itsestäänselvyys ei ole vielä ihan auennut.
Ihmiset eriarvoistaa toisiaan, olit sitten missä tahansa ja kuka tahansa. Kuuluessaan vielä johonkin marginaalivähemmistöön, saa osakseen vielä enemmän eriarvoistusta ja kieroon katsomista. Se on oikeasti ikävä tosiasia, mutta näitä tuulimyllyjä vastaan on taisteltava. Seta tekee siinä oman osuutensa. Siitäkään syystä en ymmärrä, miksi annat ymmärtää, että Seta väheksyy transihmisiä. Itse transihmisenä en ole sellaista kokenut missään välissä. Ennemmin kysymys on transihmisten omasta haluttomuudesta ja saamattomuudestaan tukevaan järjestötoimintaan.
Tietyllä tapaa huomaan myös transihmisten syrjivää asennetta GLB-ihmisiä kohtaan. On jotenkin noloa olla vaan normihomo tai -lesbo.
“Sapfo-lista on ihan eri asia, koska kyseessä on lesboille tarkoitettu lista. Onko Setan ja Hesetan toiminta tarkoitettu vain lesboille?”
Tämä kuulostaa kyllä todella heikolta perustelulta. Setan ja HeSetan toiminta tuskin on tarkoitettu vain lesboille. Syrjivää asennetta ei minusta ainakaan tuo se, että miehille ja naisille on omat bileet, sillä sellaisia on mitä luultavimmin kaivattu, pyydetty ja pyynnöstä järjestetty aina resurssien mukaan. Transihmisenä minua ei ole mistään pyydetty poistumaan kenenkään taholta, mutta en myöskään tahdo sulloa itseäni tapahtumiin, jotka eivät ole henkilökohtaisten intressieni mukaisia.
Yhtä kaikki tätä sukupuolirasistista sotaa voit käydä jokaista yksityisomisteista homobaaria vastaan, koska niihin eivät naiset ole tervetulleita. Sen sijaan käyt vastaavaa sotaa sellaista järjestöä kohtaan, joka pyrkii sosiaalipoliittisesti avartamaan tietä seksuaali- ja sukupuolivähemmistökansalaisille.
““Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. ”
Keskustelut eivät johda mihinkään koskaan. Setan ei tarvitse kuunnella.”
Mikähän osa Setasta tässä on kyse? Hallitus, jäsenistö, eri kaupunkien jäsenistöt vai se suuri ja mahtava Seta-käsite?
Tämä koko nillitys on yhtä monipuolista, kuin äiti ostaa Villelle suklaajäätelön ja minä saankin vain mehujään! Auttaako se, että valitat siitä Villelle ja Jutalle ja Mirjalle sekä haistattelet äidille käymättä mitään järkevää kehityskeskustelua, koska “äiti ei koskaan kuuntele”.
Iro
17/07/2009 • 08:31
“Jokaisella on omat ulkopuolisuuden tunteensa uusissa ihmisympyröissä. Koulussa, urheiluseurassa, työpaikalla. Siitä voi toki syyttää järjestävää tahoa, mutta eiköhän ihmisiin tutustuminen toisille uutena ihmisenä lähde ihan omasta aloitekyvystä. Totta pirussa siinä täytyykin olla “tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin”. Kurjaa, jos tämä elämän itsestäänselvyys ei ole vielä ihan auennut. ”
Onneksi älysin sentään istua hiljaa, koska minut oli jo leimattu suupaltiksi. Femmet kokevat samanlaista leimaamista. Se johtuu siitä, että ylemmältä taholta on pistetty alkuun ihmisten jaottelu ja syrjiminen niin että ihmiset kokevat toisensa vihollisiksi kumppanuuden sijasta. Samanlainen viha on transvestiittien ja transsukupuolisten välillä. Vuosien mittaan minä olen lakannut edes yrittämästä ratkaista tätä kiistaa. Sanaharkka ja selvittely-yritykset ovat tyhjää suunpieksentää kun oikea syy on valtarakenteissa: joku peluuttaa meitä toisiamme vastaan.
“Ihmiset eriarvoistaa toisiaan, olit sitten missä tahansa ja kuka tahansa.”
Minä olen idealisti, minä en usko sen olevan väistämätön elämän tosiasia.
“näitä tuulimyllyjä vastaan on taisteltava. Seta tekee siinä oman osuutensa.”
Transtukipisteen Eeva-Kaisa Toivonen väsyi työhönsä koska hänet nimenomaisesti nähtiin peluuttajana. Kun Z oli osa Setaa se oli kaikkein viimeisimpiä lehtiä, jotka omaksuivat edes siedettävän kielenkäytön transihmisten suhteen. Vain minun ansiostani Setaan tuli sanastollinen sensitiivisyys. Kiusaaja on sellainen, että kun sitä kohtaan on tarpeeksi kova, niin se ei lakkaa kiusaamista vaan siirtyy kiusaamaan muita. Näin kävi tässäkin asiassa. Seta on jättänyt hyväksymättä polyamoriset ja aseksuaalit jäsenjärjestöikseen. Tämä takaa sen, ettei Setan pöydissä näitä kysymyksiä tulla käsittelemään.
Tämä rusinoiden pullasta noukkiminen alkoi sillä, ettei pedofiilejä hyväksytty Setaan. Pedofiileistä on vaikea pitää, koska siihen liittyy valtarakenne ja kysymys on lapsen hyväksikäytöstä. Asian kuitenkin tekee helpommaksi se, että itse Maarit Huuska Helsingin Sanomissa (16.7.2009) vähättelee törkeää lapsen hyväksikäyttöä: “Ennen oli tavallista, että lasta autettiin hyväksymään biologinen sukupuolensa ja hänen käytöstään ohjattiin normien mukaiseksi.” Samalla tavalla voi pedofiliaakin vähätellä kutsumalla sitä lapsen “auttamiseksi” tai “ohjailuksi”.
Oli miten oli, tuolloin vedettiin ensimmäistä kertaa viiva kunniallisten ja kunniattomien välille ja sen jälkeen on ollut tavanomaista lyödä ihmisiin kunniattoman leimoja. Seta edustaa vain eliittiä.
“Siitäkään syystä en ymmärrä, miksi annat ymmärtää, että Seta väheksyy transihmisiä. Itse transihmisenä en ole sellaista kokenut missään välissä. Ennemmin kysymys on transihmisten omasta haluttomuudesta ja saamattomuudestaan tukevaan järjestötoimintaan.”
Ei tarvitse kuin katsoa yllä mainittua artikkelia niin huomaa transihmisten kärsimysten väheksymistä ja Maarit Huuska edustaa sentään asenteiltaan parhaimmistoa. Häneltä vain puuttuu jämäkkyys näiden rikollisten edessä. Mitä tulee Pride-kulkueeseen, transihmisiä oli vähän ja suurin osa niistä oli Queers Against Borders-blokissa. Transvestiitteja en nähnyt lainkaan. Ehkäpä Setan kiiltävä julkisivu saa transvestiitit jäämään kotiin, monet tuntevat jonkinlaista samastumista bdsm-väkeen, jota ei myöskään kulkueessa näy, kun taas transsukupuolisten asia tulee hyväksyttäväksi sen kautta että siihen liittyvät sukupuolenkorjaushoidot ja sitä kautta virallinen leima.
Tuon virallisen leiman kanssa voi sitten mennä heilumaan vaikka naistenbileisiin ja katsoa kuinka onnistaa.
“Tietyllä tapaa huomaan myös transihmisten syrjivää asennetta GLB-ihmisiä kohtaan. On jotenkin noloa olla vaan normihomo tai -lesbo. ”
On noloa elää ikänsä pelkuruudessa.
““Sapfo-lista on ihan eri asia, koska kyseessä on lesboille tarkoitettu lista. Onko Setan ja Hesetan toiminta tarkoitettu vain lesboille?”
Tämä kuulostaa kyllä todella heikolta perustelulta.”
No, minä tein niin, että aloitin keskustelun Sapfo-listalla, vaikka tämä asia ei olekaan ihan minun leipälajini. Aivan erityisesti minä kritisoin tunnistuksen tekemistä ihmisen äänen perusteella, vaikka minä en ole itse puhelinsoittoa saanutkaan. Moni nainen jäisi kyllä äänitunnistuksessa rannalle, olen kuullut, että Kyra Kyrklund puhuu perin maskuliinisesti. Minä puhun IS:n mukaan sukupuolineutraalisti. Minusta tällaiset puheäänen tulkinnat kertovat kuitenkin enemmän tulkitsijastaan.
“Transihmisenä minua ei ole mistään pyydetty poistumaan kenenkään taholta”
Eikö sinua vaivaa se, että toisia on pyydetty poistumaan?
“en myöskään tahdo sulloa itseäni tapahtumiin, jotka eivät ole henkilökohtaisten intressieni mukaisia. ”
Eikö se asia ole sinun päätettävissä eikä tapahtuman järjestäjän?
“Yhtä kaikki tätä sukupuolirasistista sotaa voit käydä jokaista yksityisomisteista homobaaria vastaan, koska niihin eivät naiset ole tervetulleita.”
Minne eivät ole naiset tervetulleita?
“Sen sijaan käyt vastaavaa sotaa sellaista järjestöä kohtaan, joka pyrkii sosiaalipoliittisesti avartamaan tietä seksuaali- ja sukupuolivähemmistökansalaisille.”
…pelkästään eliitille.
“Mikähän osa Setasta tässä on kyse? Hallitus, jäsenistö, eri kaupunkien jäsenistöt vai se suuri ja mahtava Seta-käsite?”
Kaikki ne. Seta pohtii nyt järjestöstrategiaansa ja esitetty kysymys on, miten Seta voi paremmin palvella jäseniään. Siis niitä jäseniä, joita HeSeta valittaa olevan mikroskooppisen vähän. HeSetan jäsenmaksu on tosi kallis ja siihen kuuluu tyhjänpäiväinen ja konkurssikypsä Voltti-lehti ja mahdollisuus voittaa matka näin laman kunniaksi Islantiin, Pohjolan Zimbabween. Muualla Suomessa kynnys liittyä Setaan on matalampi, mutta tunnettu tosiasiahan on, että suuri osa meistä asuu HeSetan alueella.
Minkään järjestön velvollisuudet eivät ulotu omaa jäsenkuntaansa pidemmälle, mutta valta ulottuu. Tässä on ongelma. Seta on erotettu paljon vartijaksi ja se tunnustaa tämän tosiasian itse ja kuitenkin jäsenpohja on äärimmäisen suppea, asia jonka HeSeta tunnustaa. Onko maakunnissa asia toisin, sillä ei liene merkitystä. Setan kokonaisjäsenmäärä jäänee pieneksi, minä en mistään saa Setan jäsenmäärää, ainoastaan yksittäisten jäsenjärjestöjen jäsenmääriä. Jos jäseniä on vähän, on viisaampi bluffata sillä ettei sitä näytetä missään. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että jäseniä olisi muutama tuhat kun taas Setan kohderyhmää verrataan ruotsinkielisten lukumäärään eli useampi sata tuhatta. Toisiin sanoen, noin prosentti kuuluu setaan ja siitä prosentista vielä pienempi osa kuuluu Setan toimielimiin. Eikö tämä ole elitismiä? Millä valtakirjalla Seta oikein toimii?
“Tämä koko nillitys on yhtä monipuolista, kuin äiti ostaa Villelle suklaajäätelön ja minä saankin vain mehujään! Auttaako se, että valitat siitä Villelle ja Jutalle ja Mirjalle sekä haistattelet äidille käymättä mitään järkevää kehityskeskustelua, koska “äiti ei koskaan kuuntele”.
Keskustelua on käyty vuosikaudet, vain suora toiminta on tuottanut tulosta.
Annatko muutaman esimerkin tuosta keskustelusta, jota on _käyty vuosikaudet_ ja sen, kuinka Seta on siihen suhtautunut? Luulen, että tässäkin on tapaus “puidaan nyrkkiä taskussa”.
No, termikeskustelua on käyty vuosikaudet ja silloin Setan lippulaiva Z oli ihan omaa luokkaansa halventavien termien käyttäjänä. Kaikki termejä väärin käyttäneet tahot saivat vihaista postia ja sen seurauksena käytös parani, joksikin aikaa. Z oli merkittävä poikkeus. Lopulta iskin keittiöveitsen oveen ryyditettynä vaatimuksella termien korrektiudesta. Se tehosi, sekä Setassa laajemmin että Z-lehdessä.