“Jokaisella on omat ulkopuolisuuden tunteensa uusissa ihmisympyröissä. Koulussa, urheiluseurassa, työpaikalla. Siitä voi toki syyttää järjestävää tahoa, mutta eiköhän ihmisiin tutustuminen toisille uutena ihmisenä lähde ihan omasta aloitekyvystä. Totta pirussa siinä täytyykin olla “tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin”. Kurjaa, jos tämä elämän itsestäänselvyys ei ole vielä ihan auennut. ”

Onneksi älysin sentään istua hiljaa, koska minut oli jo leimattu suupaltiksi. Femmet kokevat samanlaista leimaamista. Se johtuu siitä, että ylemmältä taholta on pistetty alkuun ihmisten jaottelu ja syrjiminen niin että ihmiset kokevat toisensa vihollisiksi kumppanuuden sijasta. Samanlainen viha on transvestiittien ja transsukupuolisten välillä. Vuosien mittaan minä olen lakannut edes yrittämästä ratkaista tätä kiistaa. Sanaharkka ja selvittely-yritykset ovat tyhjää suunpieksentää kun oikea syy on valtarakenteissa: joku peluuttaa meitä toisiamme vastaan.

“Ihmiset eriarvoistaa toisiaan, olit sitten missä tahansa ja kuka tahansa.”

Minä olen idealisti, minä en usko sen olevan väistämätön elämän tosiasia.

“näitä tuulimyllyjä vastaan on taisteltava. Seta tekee siinä oman osuutensa.”

Transtukipisteen Eeva-Kaisa Toivonen väsyi työhönsä koska hänet nimenomaisesti nähtiin peluuttajana. Kun Z oli osa Setaa se oli kaikkein viimeisimpiä lehtiä, jotka omaksuivat edes siedettävän kielenkäytön transihmisten suhteen. Vain minun ansiostani Setaan tuli sanastollinen sensitiivisyys. Kiusaaja on sellainen, että kun sitä kohtaan on tarpeeksi kova, niin se ei lakkaa kiusaamista vaan siirtyy kiusaamaan muita. Näin kävi tässäkin asiassa. Seta on jättänyt hyväksymättä polyamoriset ja aseksuaalit jäsenjärjestöikseen. Tämä takaa sen, ettei Setan pöydissä näitä kysymyksiä tulla käsittelemään.
Tämä rusinoiden pullasta noukkiminen alkoi sillä, ettei pedofiilejä hyväksytty Setaan. Pedofiileistä on vaikea pitää, koska siihen liittyy valtarakenne ja kysymys on lapsen hyväksikäytöstä. Asian kuitenkin tekee helpommaksi se, että itse Maarit Huuska Helsingin Sanomissa (16.7.2009) vähättelee törkeää lapsen hyväksikäyttöä: “Ennen oli tavallista, että lasta autettiin hyväksymään biologinen sukupuolensa ja hänen käytöstään ohjattiin normien mukaiseksi.” Samalla tavalla voi pedofiliaakin vähätellä kutsumalla sitä lapsen “auttamiseksi” tai “ohjailuksi”.
Oli miten oli, tuolloin vedettiin ensimmäistä kertaa viiva kunniallisten ja kunniattomien välille ja sen jälkeen on ollut tavanomaista lyödä ihmisiin kunniattoman leimoja. Seta edustaa vain eliittiä.

“Siitäkään syystä en ymmärrä, miksi annat ymmärtää, että Seta väheksyy transihmisiä. Itse transihmisenä en ole sellaista kokenut missään välissä. Ennemmin kysymys on transihmisten omasta haluttomuudesta ja saamattomuudestaan tukevaan järjestötoimintaan.”

Ei tarvitse kuin katsoa yllä mainittua artikkelia niin huomaa transihmisten kärsimysten väheksymistä ja Maarit Huuska edustaa sentään asenteiltaan parhaimmistoa. Häneltä vain puuttuu jämäkkyys näiden rikollisten edessä. Mitä tulee Pride-kulkueeseen, transihmisiä oli vähän ja suurin osa niistä oli Queers Against Borders-blokissa. Transvestiitteja en nähnyt lainkaan. Ehkäpä Setan kiiltävä julkisivu saa transvestiitit jäämään kotiin, monet tuntevat jonkinlaista samastumista bdsm-väkeen, jota ei myöskään kulkueessa näy, kun taas transsukupuolisten asia tulee hyväksyttäväksi sen kautta että siihen liittyvät sukupuolenkorjaushoidot ja sitä kautta virallinen leima.
Tuon virallisen leiman kanssa voi sitten mennä heilumaan vaikka naistenbileisiin ja katsoa kuinka onnistaa.

“Tietyllä tapaa huomaan myös transihmisten syrjivää asennetta GLB-ihmisiä kohtaan. On jotenkin noloa olla vaan normihomo tai -lesbo. ”

On noloa elää ikänsä pelkuruudessa.

““Sapfo-lista on ihan eri asia, koska kyseessä on lesboille tarkoitettu lista. Onko Setan ja Hesetan toiminta tarkoitettu vain lesboille?”
Tämä kuulostaa kyllä todella heikolta perustelulta.”

No, minä tein niin, että aloitin keskustelun Sapfo-listalla, vaikka tämä asia ei olekaan ihan minun leipälajini. Aivan erityisesti minä kritisoin tunnistuksen tekemistä ihmisen äänen perusteella, vaikka minä en ole itse puhelinsoittoa saanutkaan. Moni nainen jäisi kyllä äänitunnistuksessa rannalle, olen kuullut, että Kyra Kyrklund puhuu perin maskuliinisesti. Minä puhun IS:n mukaan sukupuolineutraalisti. Minusta tällaiset puheäänen tulkinnat kertovat kuitenkin enemmän tulkitsijastaan.

“Transihmisenä minua ei ole mistään pyydetty poistumaan kenenkään taholta”

Eikö sinua vaivaa se, että toisia on pyydetty poistumaan?

“en myöskään tahdo sulloa itseäni tapahtumiin, jotka eivät ole henkilökohtaisten intressieni mukaisia. ”

Eikö se asia ole sinun päätettävissä eikä tapahtuman järjestäjän?

“Yhtä kaikki tätä sukupuolirasistista sotaa voit käydä jokaista yksityisomisteista homobaaria vastaan, koska niihin eivät naiset ole tervetulleita.”

Minne eivät ole naiset tervetulleita?

“Sen sijaan käyt vastaavaa sotaa sellaista järjestöä kohtaan, joka pyrkii sosiaalipoliittisesti avartamaan tietä seksuaali- ja sukupuolivähemmistökansalaisille.”

…pelkästään eliitille.

“Mikähän osa Setasta tässä on kyse? Hallitus, jäsenistö, eri kaupunkien jäsenistöt vai se suuri ja mahtava Seta-käsite?”

Kaikki ne. Seta pohtii nyt järjestöstrategiaansa ja esitetty kysymys on, miten Seta voi paremmin palvella jäseniään. Siis niitä jäseniä, joita HeSeta valittaa olevan mikroskooppisen vähän. HeSetan jäsenmaksu on tosi kallis ja siihen kuuluu tyhjänpäiväinen ja konkurssikypsä Voltti-lehti ja mahdollisuus voittaa matka näin laman kunniaksi Islantiin, Pohjolan Zimbabween. Muualla Suomessa kynnys liittyä Setaan on matalampi, mutta tunnettu tosiasiahan on, että suuri osa meistä asuu HeSetan alueella.
Minkään järjestön velvollisuudet eivät ulotu omaa jäsenkuntaansa pidemmälle, mutta valta ulottuu. Tässä on ongelma. Seta on erotettu paljon vartijaksi ja se tunnustaa tämän tosiasian itse ja kuitenkin jäsenpohja on äärimmäisen suppea, asia jonka HeSeta tunnustaa. Onko maakunnissa asia toisin, sillä ei liene merkitystä. Setan kokonaisjäsenmäärä jäänee pieneksi, minä en mistään saa Setan jäsenmäärää, ainoastaan yksittäisten jäsenjärjestöjen jäsenmääriä. Jos jäseniä on vähän, on viisaampi bluffata sillä ettei sitä näytetä missään. Olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä, että jäseniä olisi muutama tuhat kun taas Setan kohderyhmää verrataan ruotsinkielisten lukumäärään eli useampi sata tuhatta. Toisiin sanoen, noin prosentti kuuluu setaan ja siitä prosentista vielä pienempi osa kuuluu Setan toimielimiin. Eikö tämä ole elitismiä? Millä valtakirjalla Seta oikein toimii?

“Tämä koko nillitys on yhtä monipuolista, kuin äiti ostaa Villelle suklaajäätelön ja minä saankin vain mehujään! Auttaako se, että valitat siitä Villelle ja Jutalle ja Mirjalle sekä haistattelet äidille käymättä mitään järkevää kehityskeskustelua, koska “äiti ei koskaan kuuntele”.

Keskustelua on käyty vuosikaudet, vain suora toiminta on tuottanut tulosta.

Voi kurjuus.
Jokaisella on omat ulkopuolisuuden tunteensa uusissa ihmisympyröissä. Koulussa, urheiluseurassa, työpaikalla. Siitä voi toki syyttää järjestävää tahoa, mutta eiköhän ihmisiin tutustuminen toisille uutena ihmisenä lähde ihan omasta aloitekyvystä. Totta pirussa siinä täytyykin olla “tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin”. Kurjaa, jos tämä elämän itsestäänselvyys ei ole vielä ihan auennut.

Ihmiset eriarvoistaa toisiaan, olit sitten missä tahansa ja kuka tahansa. Kuuluessaan vielä johonkin marginaalivähemmistöön, saa osakseen vielä enemmän eriarvoistusta ja kieroon katsomista. Se on oikeasti ikävä tosiasia, mutta näitä tuulimyllyjä vastaan on taisteltava. Seta tekee siinä oman osuutensa. Siitäkään syystä en ymmärrä, miksi annat ymmärtää, että Seta väheksyy transihmisiä. Itse transihmisenä en ole sellaista kokenut missään välissä. Ennemmin kysymys on transihmisten omasta haluttomuudesta ja saamattomuudestaan tukevaan järjestötoimintaan.
Tietyllä tapaa huomaan myös transihmisten syrjivää asennetta GLB-ihmisiä kohtaan. On jotenkin noloa olla vaan normihomo tai -lesbo.

“Sapfo-lista on ihan eri asia, koska kyseessä on lesboille tarkoitettu lista. Onko Setan ja Hesetan toiminta tarkoitettu vain lesboille?”
Tämä kuulostaa kyllä todella heikolta perustelulta. Setan ja HeSetan toiminta tuskin on tarkoitettu vain lesboille. Syrjivää asennetta ei minusta ainakaan tuo se, että miehille ja naisille on omat bileet, sillä sellaisia on mitä luultavimmin kaivattu, pyydetty ja pyynnöstä järjestetty aina resurssien mukaan. Transihmisenä minua ei ole mistään pyydetty poistumaan kenenkään taholta, mutta en myöskään tahdo sulloa itseäni tapahtumiin, jotka eivät ole henkilökohtaisten intressieni mukaisia.

Yhtä kaikki tätä sukupuolirasistista sotaa voit käydä jokaista yksityisomisteista homobaaria vastaan, koska niihin eivät naiset ole tervetulleita. Sen sijaan käyt vastaavaa sotaa sellaista järjestöä kohtaan, joka pyrkii sosiaalipoliittisesti avartamaan tietä seksuaali- ja sukupuolivähemmistökansalaisille.

““Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. ”
Keskustelut eivät johda mihinkään koskaan. Setan ei tarvitse kuunnella.”
Mikähän osa Setasta tässä on kyse? Hallitus, jäsenistö, eri kaupunkien jäsenistöt vai se suuri ja mahtava Seta-käsite?

Tämä koko nillitys on yhtä monipuolista, kuin äiti ostaa Villelle suklaajäätelön ja minä saankin vain mehujään! Auttaako se, että valitat siitä Villelle ja Jutalle ja Mirjalle sekä haistattelet äidille käymättä mitään järkevää kehityskeskustelua, koska “äiti ei koskaan kuuntele”.

Tähän väliin sopii minun kokemukseni. Minut on erotettu autoritäärisestä uskonlahkosta ja jos menen kokouksiin istumaan, minulle ei tulla puhumaan, mutta minusta puhutaan kyllä. (Ehkä asia on toisin nyt kun olen ollut erotettu 12 vuotta, ne eivät jaksa niuhottaa loputtomiin).
Kun menin Nalleen ensimmäistä kertaa, kokemus oli täysin samanlainen. Sitä tosin vahvisti se, että minut sotkettiin erääseen toiseen henkilöön, mutta oli miten oli: minulle ei puhuttu, mutta minusta juoruttiin. Kauhea ulkopuolisuuden tunne.
Sama ulkopuolisuuden tunne minulla on ollut kaikessa mikä liittyy Setan toimintaan, kunnes istahdin pehmeälle sohvalle Malkuksessa tai saunoin Karhonsaaren löylyissä, mutta tämän tason saavuttaakseni minun piti olla tietyllä tapaa sosiaalinen ja kovakin, niin etten heti lannistunut ensimmäisestä Nalle-kokemuksestani.

“Miksi et muuten Stacy tuolla sapfo-listalla nosta meteliä siitä, että lista on vain naisille? Eikö tämä ole “väkivaltaa”? Sapfo-listan ylläpitäjäthän soittavat jopa tarkistussoiton varmistuakseen, että tilaaja on tosiaan nainen. Saako sähköpostilistalla harrastaa erottelua, mutta bileissä ei? Vai johtuuko tämä siitä, että Sapfo-listaa ei ylläpidä vihaamasi Seta?”

Minä pidän tätä marginaalisena kysymyksenä enkä minä ainakaan ole vastannut varmistussoittoon. Mitä tulee väkivaltaan niin minua harmittaa eniten se, että eräs Jaakkola on joutunut listakiistelyjen jälkeen vetäytymään listalta pois. Jaakkola oli minulle suuri rakkaus ja vieläkin kirvelee. Hän ei ole ainoa, joka on vetäytynyt listalta pois kiistelyjen takia. Tätä taustaa vasten separatismikysymys on marginaalinen, mutta toki olemassaoleva. Aarnipuu nimittäin vihjaisi, että lesboyhteisössä olisi muutama järeä separatisti joka ei myöskään katselisi hyvällä transnaisten olemassaoloa. Tämä konflikti pitäisi tulla esilläolevaksi että sen voisi käsitellä. Olenhan listalla ja muutenkin puhunut suoran toiminnan puolesta. Toiminta saa aikaan sen, mitä keskustelu ei ikinä.
Lempäälässä Sapfo-listalaiset kokoontuivat ja hotellia oli pitämässä muutama mies. En usko, että miesten läsnäolo häiritsi ketään. Uskon myös, että miehille oli selvää, keitä me oikein olimme. Konfliktia ei siis saatu näkyväksi sielläkään.

Heseta ei todellakaan ole ainoa naistenbileitä järjestävä taho, esimerkiksi Puukko järjestää niitä kuten tässäkin on tullut ilmi. Nämä toimijat luovat Suomeen ulossulkevien naistenbileiden kulttuuria, ja se on mielestäni perseestä.

Kuten Marjo tuolla ylempänä totesi, Hesetalla yhdistyksena tulisi olla periaatteita ja näiden periaatteiden toteutumista tulee valvoa. Ja yhtenä niistä esimerkiksi kaikenlaisten ihmisryhmien hyväksyminen. Suora lainaus valtakunnallisen Setan periaatteista: “Setan tavoitteena on, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi toteutuvat ihmisten arjessa riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.”

Puukko voi tehdä kuten tahtoo, koska hän järjestää bileitä yksityishenkilönä.

Samalla tavalla ulossulkevaksi koen tämän Pride-keskustelun – jos et voi olla iloinen osa Prideä, jää kotiin. Missä on moniarvoisuus? Missä ovat muut tunteet kuin “ylpeys”? Mua ainakin hävetti tämänvuotinen teema, ja hävettää yhä.

“Nyqvistin vuosina 2004-2007 kavaltamat varat olivat HeSetan ns.
biletuottoja, jotka oli tarkoitettu käytettäväksi yhdistyksen
sosiaalipalvelutoiminnan ylläpitämiseen”

Miettisitte sitä samalla, kun kitisette niistä lippujen hinnoista. Että niillä syntisillä bileillä, joissa on liian kalliit liput ja huonot esiintyjät, tehdään oikeasti jotain hyvää, kuten tuota sosiaalitointa. Bileitä voi järjestää vaikka minkämoisia, mutta koska yhdistys ei ole ilmeisestikään rikas, ei tilan vuokrista tai esiintyjien palkkioista saa tulla miinusta, ne pitää varmaankin kattaa lipunmyynnillä?

En tiedä, mikä Helsingin Setan periaate on, mutta kuvittelisin, että naisten bileitä järjestetään, koska naisille ei ole omaa baaria tms. Miesten bileethän on joka ilta Herculeksessa ja mann’s streetillä, eikö?. Viimeksi sekabileissä (silloin joskus Bottalla maaliskuussa) kuulin tanssilattialla kahden miehen välisen keskustelun, jossa päättivät lähteä pois, koska paikalla oli niin paljon naisia.

Pride-asioihin liittyen: oletteko koskaan ajatelleet, muita, kuin itseänne? Vaikka teille ei Pride ole tärkeä tai teitä ottaa pannuun sen karnevaali-meininki (ja se, että joillain ihmisilla vaikuttaa oikeasti olevan hauskaa, herran tähden), voi se jollekin juuri kaapista ulostulemaisillaan olevalle olla todella tärkeeetä, että pääsee joskus porukkaan, jossa tuntee olevansa enemmistönä.

Miksi et muuten Stacy tuolla sapfo-listalla nosta meteliä siitä, että lista on vain naisille? Eikö tämä ole “väkivaltaa”? Sapfo-listan ylläpitäjäthän soittavat jopa tarkistussoiton varmistuakseen, että tilaaja on tosiaan nainen. Saako sähköpostilistalla harrastaa erottelua, mutta bileissä ei? Vai johtuuko tämä siitä, että Sapfo-listaa ei ylläpidä vihaamasi Seta?

Se ‘probe’ on ollut kovin epäonnistunut. Näin jatkuu vuodesta toiseen. Seta on umpimielinen järjestö. Miksi ei olisi. Järjestörakenne on sellainen, että järjestö on vastuussa vain jäsenilleen, jotka voivat äänestää lähinnä eroamalla, sekä rahoittajalleen raha-automaattiyhdistykselle. Käytännössä Setan tuloista suurin osa tulee jälkimmäiseltä. Seta voi toimia pelkästään kuunnellen raha-automaattiyhdistystä.

“Voidaan siis kysyä, onko ihme, että vaaleanpunaisiin maskeihin ja mustiin banderolleihin kätketyt, aggressiivista manifestia julistavat tyypit pyydetään sivummalle kulkueesta yleisen turvallisuudentunteen säilyttämisen vuoksi?”

Ulkoinen uhka on tekosyy, jolla yritetään ihmisiä pakottaa ruotuun. Todellisuudessa kukaan ulkopuolisista ei käyttäytynyt ryhmää kohtaan aggressiivisesti. Se on jo sinällään kovin kertovaa. Minulle se kertoo sitä, että pride on yhtä tyhjänpäiväinen kuin joku Tuska-festivaali ja että Helsingin keskusta koostuu tuohon aikaan lähinnä turisteista.

“Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. ”

Keskustelut eivät johda mihinkään koskaan. Setan ei tarvitse kuunnella.

Ottaakseni osaa itse artikkeliin, näen sen niin, että järjestö ei luo ihmistä vaan ihminen järjestön. Prosentuaalisesti on mahdotonta sanoa, moniko kulkueisiin osallistunut rivikansalainen todellisuudessa kuuluu Seta-järjestöön, mutta kuulemani perusteella ei kovinkaan moni. Järjestöä siis pyörittää marginaalinen ihmiskooste, jotka yrittävät milloin milläkin probella kuunnella ympäristöään luodakseen positiivista ja mukavaa häppeninkiä.

Voidaan siis kysyä, onko ihme, että vaaleanpunaisiin maskeihin ja mustiin banderolleihin kätketyt, aggressiivista manifestia julistavat tyypit pyydetään sivummalle kulkueesta yleisen turvallisuudentunteen säilyttämisen vuoksi? Tahdonko minä aran aiheen äärellä pelätä puolestani ja hävetä itseäni? Olenko minä liian samanlainen erilainen ihminen, jotta minut koetaan uhaksi? Toki kaikilla on yhtäläinen oikeus osallistua kulkueeseen, jossa on tarkoitus juhlia, olla yhtä ja ottaa osaa seksuaalisen ja sukupuolellisen diversiteetin politiikkaan maassamme. Toki osaa voivat ottaa vaikka fundamentaaliuskovaiset (kuten usein ovatkin sivusta seuranneet, huudelleet hävyttömyyksiä ja jopa heitelleet esineillä). Mikäli kulkue tuo esiin vastaavia tunteita, mielestäni Pride ei sitä vastoin ole oikea kulkue niitä ilmaisemaan. Nämä aiheet voidaan kaikessa rakentavuudessaan käydä läpi sellaisissa tilanteissa, jossa järjestöt keskustelevat keskenään. Pride-kulkueessa tallustelijan on turha edes yrittää ottaa osaa keskusteluun, jossa aiheena on Setan tapaisen järjestön rakenne. Miksi siis heittää loska sellaisen päälle, joka ei edes ymmärrä, mistä syystä moinen tursuaa.

Seta on kyllä tiiviisti luomassa Pride-kulkueita tapahtuvaksi. Seta rahoittaa, järjestää oheistapahtumia ja maksaa esiintyjille, jotta “homo-suomi” – kaikki lähikauppojen vartijat, rikkaat lapsiperheet, köyhät opiskelijaryypiskelijät sekä tuhlaajapojat mukaanlukien – saavat ottaa halutessaan osaa tapahtumaan, jossa ei tarvitse hävetä itseään.

Ensinnäkin koko valtakunnallisen Setan mustamaalaaminen tietynlaisten stereotypioiden ja politikoinnille perustuen esimerkiksi juhlien järjestelyihin on älyttömän kapeakatseista. Toki on olemassa valtakunnallinen ja yhteinen punainen lanka, mutta onko siinä langassa tosiaan jotain sellaista, mitä kuka tahansa vähemmistökansalainen voisi kaikessa idealistisuudessaan allekirjoittaa.

Siihen en pysty ottamaan juurikaan kantaa, syrjiikö HeSeta yllämainittuja ihmisryhmiä (johon kyllä joistakin itsekin kunniallisesti kuulun vrt. transihmiset), mutta kokemusteni nojalla en ole ainakaan missään naistenbileissä vastaavaan törmännyt. Minua ei ole kukaan ovelta käännyttänyt maskuliinisen olemukseni vuoksi, saati käyttäytynyt epäkunnioittavasti ja mikäli toisin kävisi, en siitä todellakaan voisi minkäänlaisia Setoja syyllistää.
En ymmärrä oikeastaan sitäkään, miten yksittäisten portsareiden tai baarimikkojen asiattoman käytöksen vuoksi voitaisiin edes vetää johtopäätöksiä koko lafkan/järjestön politiikasta. Yksittäisen työntekijän asennevamma kyllä aiheuttaa harmia niille, jotka niiden narujen päässä on, mutta yksittäistapauksissa vastuussa on aina työntekijä itse. Järjestäjä toki antaa oman ohjenuoransa menettelytavoista.

Haistan kyllä, mistä älämölö on syntynyt, mutta siinä vaiheessa kun erinäiset teemabileet ilahduttamisen sijaan ärsyttävät sopimattomuudestaan oman persoonan viihdekontekstiin, en ymmärrä miksi se pitäisi ottaa henkilökohtaisesti. Kysymys on kuitenkin resurssien riittävyydestä tai riittämättömyydestä tarjota mahdollisimman monelle tai vastaavasti mahdollisimman rajatulle yleisölle profiloitua tekemistä. Jokainen kilpailee omalla teemallaan toisia vastaan. Erikoistuminen on monelta osalta nykypäivää. Jos HeSetalla on resursseja tarjota erikseen teemabileitä naisille, voi siitä saada ideoita ja jatkoresursseja systeemin jalostamiseen. Kenties jonain päivänä on varaa järjestää yhtä hyviä juhlia myös toisella tavalla rajatulle ja rajattomalle yleisölle. Jos odottaminen ei kiinnosta, miksi ei järjestäisi itse bileitä, jotka ovat avoinna juuri niin avoimelle yleisölle kuin tarvis?
Uskon, että monet ovat olleet pelkästään kiitollisia noiden juhlien vuoksi, joten miksi se pitäisi profiloida uudelleen sellaiseksi, mikä ei enää palvelisi sen käyttäjäkuntaa? Yhtä kaikki niitä bileitä on sekaväestölle baarissa kuin baarissa. Onko päämäärä vain pyrkiä eväämään sellaiset viritykset, joihin itsellä ei ole pääsyä?

Hernesniemi kuitenkin kiteyttää ongelman: Seta on kaikille toimijoille vain harrastus. Siksi mitään vakavaa ei saada koskaan aikaan. Sellaisena vallanpitäjät haluavat Setan pitääkin.

Itse toimin vapaaehtoisena Vinokino-elokuvafestivaaleilla, joita järjestää Turun Seta. Meillä ei ole vuosiin ollut muita kuin naisia suunnittelemassa ohjelmistoa, mutta kyllä periaatteena silti on järjestää tarjontaa myös esim. miehille. Itse en välitä kovinkaan paljon kaavamaisista romanttisista komedioista, mutta koska niitä jatkuvasti toivotaan ja koska ne ovat yleensä suosituimpia näytöksiä, yritän toki tuoda niitä festareille. Nykyään pyrimme ottamaan myös trans-ihmiset huomioon ohjelmistossa – rajoitteisen elokuvatarjonnan puitteissa toki.

Se vaan ei oo minusta ookoo olla seksisti vaikka oliskin lesbo.

Toivon kummakerholle pitkää ikää ja raikkaita tuulia!

Mä osallistuisin mielelläni vaikkapa sosiaalikeskus Satamassa queer-bileisiin, jos joku sellaiset järjestäisi.

I <3 Lesbiansia ei ole pitkään aikaan järjestetty, koska se oli meille kaikille harrastus ja harrastukset toisinaan jäävät, kun muu elämä vie liikaa aikaa tai tulee uusia harrastuksia tilalle. Osa järkkäreistä on myös muuttanut pois Helsingistä. Helsingin klubien politiikka oli kyllä myös ikävän nihkeää. Siitä huolimatta haluan kannustaa ihmisiä järjestämään itse bileitä, meilläkään ei siis ollut mitään järjestöä takana. Se on yllättävän helppoa, kun siihen ryhtyy, voin vaikka itse antaa vinkkejä siihen.

Olen myös sitä mieltä, että Hesetan klubitoimintaa voisi uudistaa, varsinkin kun L-World-bileet toimivat tällä samalla women only -konseptilla. Terhille: oletan että Priden naisten bileitä ei mainostettu "vain naisille", jos siellä miehiäkin oli? Kirjoituksestasi saa myös kuvan, että sinä olit aloitteellinen tuossa "sössöttämisessä". Ehkä ensi kerralla kun miesten pelkkä läsnäolo häiritsee sinua, voit vaikka ajatella että he ovat transmiehiä ja kaikki on ok?

Helsingin baariskene on kauttaaltaan musta aika ankea. Kivointa mulla on ollut käydessäni Turussa, sekä ihanan kotikutoisessa homobaari Suxesissa että Dynamossa, joka yökerho johon ei viikonloppuisinkaan ole pääsymaksua, ei edes narikkaa! Ja musatarjonta on todella hyvää. Dynamossakin oon kyllä kuullut kerran tän "tämä on naistenvessa" -läpän (olen siis maskuliininen nainen), mutta yleisesti ottaen siellä on musta aika everything goes -tunnelma.

Lisäksi en ymmärrä, miksi cissukupuoliset lesbot ajattelevat itseään kovin sorrettuna ryhmänä. Erityisesti Pridejen aikaan se kysymys nousi selkeänä mieleen – siellä oli länsimaalaisia, hyvin toimeentulevia keskiluokkaisia cissukupuolisia lesboja marssimassa valkoisen homo-suomen riveissä… Empatiani kohdistuu jonnekin muualle, ja toisenlaisiin taisteluihin.