Feminismi ja bdsm vol. 2: queer bdsm
Edellinen teksti sai aikaan vilkasta keskustelua, kiitos osallistujille. Mielestäni keskustelussa tuli esiin paljon tärkeitä pointteja. Toisessa osassa käsittelen bdsm-neuvotteluja mahdollisuuksina tarkastella ja avata erilaisia queerejä tiloja session sisällä ja ehkä laajemminkin.
Vaikka suhtaudun kriittisesti bdsm-ideologiaan ja neuvottelujen luonteeseen (ks. edellinen teksti), näen kuitenkin että onnistuessaan bdsm-roolileikit voivat avata turvallisia tiloja tutkia omaa seksuaalisuuttaan ja esimerkiksi sellaisia ulottuvuuksia, jotka ovat tabuja tai muuten mahdottomia toteuttaa. Yksi tärkeä osa-alue on sukupuoli, sen kokeminen ja sukupuoliroolien neuvottelu leikeissä.
Perustan tämän tekstin osittain Robin Bauerin artikkeliin Transgressive and Transformative Gendered Sexual Practices and White Privileges: The Case of the Dyke/Trans BDSM Communities (Women’s Studies Quarterly Vol. 36, Numbers 3 & 4, Fall/Winter 2008), joka on saatavilla yliopiston lukuoikeuksilla esimerkiksi täältä.
Arkielämässämme meidät asetetaan jatkuvasti erilaisiin paikkoihin sukupuolemme mukaan. Tällä positioimisella ei ole mitään tekemistä koetun sukupuoli-identiteetin kanssa, ainoa merkityksellinen asia on toisten tulkinta omasta sukupuolesta. Transihmisille kyse on läpimenosta, jos tämä tulkinta osuu oikeaan, cis-sukupuoliset usein ottavat tilanteen annettuna pohtimatta sitä sen kummemmin. Bdsm-leikkien kautta voi kuitenkin avautua ikkuna tarkastella ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksinä pidettyjä sukupuolittamisen tilanteita.
Kuten Bauer kirjoittaa, hänen haastattelemilleen queereille bdsm-harrastajille leikkien neuvottelut tarjoavat mahdollisuuden tutkia esimerkiksi vastakkaisen sukupuolen roolia. Hänen haastattelemansa lesbonainen kertoo pystyvänsä leikkimään vaikka 15-vuotiaan koulupojan roolissa ja saavansa sitä kautta käsityksen, millaisia kokemuksia pojalla olisi. Hän vertaa kokemusta kirjan lukemiseen, mutta erona lukukokemukseen tämä käsitys ei synny pelkästään mielikuvituksen varassa, vaan bdsm-roolileikeissä kuviteltu kokemus myös ruumiillistuu.
I can’t understand what it’s like to be a fifteen-year-old Irish boy in
an all-boy’s boarding school. But I can read the book and have a sense of
what it’s like. So if you wanna go out and buy a schoolboy’s uniform and
wear it and have somebody be the schoolmaster and I get to play it, now
I have a sense of what it’s like, even as me in my body as a woman. I’ll
never be a fifteen-year-old boy. I get to experience what I think a fif-
teen-year-old boy would be like. And that might be freeing in some way.
Maybe it will give me a different perspective, maybe I’ll suddenly under-
stand something I never understood about young boys.
Sukupuolen käyttäminen yhtenä neuvottelun osa-alueena nostaa esiin sukupuolikokemuksen tilannekohtaisuuden ja ristiriitaisuuden. Joku leikkijä saattaa tietyn kumppanin kanssa leikkiä tietystä sukupuoliroolista lähtien ja toisen kumppanin kanssa toisesta, tai roolit voivat vaihtua sessiosta toiseen. Sukupuolirooleilla leikittely tarjoaa tärkeän väylän vapautua yhteiskunnan biologistetusta sukupuolirooliasetelmasta, jossa sukupuoli- ja seksuaali-identiteetit nähdään muuttumattomina ja kontekstista riippumattomina.
Minun mielestäni se, jos sukupuolta ei oteta tärkeänä osana roolileikkien neuvotteluja, kertoo cis-keskeisyydestä. Ei tulisi vain olettaa, että biologisesti naiskehoinen haluaisi leikkiessään olla naispuolinen tai tulla kohdelluksi naiskehoisena, tai päinvastoin. Nämä asiat pitäisi tuoda mukaan sessiosta käytävään avoimeen keskusteluun.
Toinen sovittava asia on nimeäminen, esimerkiksi millaisella kutsumanimellä leikkijät toivovat itseään kutsuttavan. Suomen kielessä ei niin tärkeässä osassa, mutta ruotsin- tai englanninkielisissä leikeissä sitäkin tärkeämpää, on sopia sukupuolitetuista pronomineista. Kutsuvatko leikkijät toisiaan s/he, han/hon -pronomineilla vai sukupuolineutraaleilla sanoilla (esimerkiksi per). Muita sukupuolikokemuksiin liittyviä neuvoteltavia asioita voivat olla esimerkiksi leikkijöiden ikä (tytötelläänkö, pojitellaanko, herroitellaanko, sanotaanko Sir/Madam tai jotain muuta).
Kaikkien näiden tekijöiden muuttuminen neuvottelunalaisiksi tuo mukanaan mahdollisuuden tarkastella sukupuolia kokemuksina ainutlaatuisella tavalla. Niiden käyttäminen leikeissä saattaa mahdollistaa myös laajemman trans- tai genderqueer-identiteetin omaksumisen, kuten Bauer huomauttaa. Joka tapauksessa mahdollisuus tarkastella seksuaalisuutta ja erilaisia sukupuolikokemuksia turvallisesti leikkien kautta on vapauttavaa ja uusia näkökulmia avaavaa.