Biologinen sukupuoli?
Minä kuten varmaan kaikki muutkin queer-ihmiset ovat joutuneet usein kiivaisiin keskusteluihin ns. biologisesta vs. sosiaalisesta sukupuolesta. Itse joudun väittelyihin usein ihmisten kanssa, joilla on hyvin luonnontieteellinen tai empiristinen maailmankatsomus. Sukupuolia on vain kaksi, pimppi ja pippeli, tappi ja reikä, ja that’s it.
Usein keskustelu on johtanut puolin ja toisin puuduttavaan jankuttamiseen, kun minä yritän vakuuttaa vastapuolen siitä, että jako kahteen sukupuoleen on keinotekoinen ja ihmisten keksintöä, ts. sosiaalinen, kun taas vastapuoli heittää kehiin biologistisia argumentteja X- ja Y-kromosomeista, lisääntymisestä ja siihen liittyvistä heteroseksuaalisista “vieteistä” sekä muusta eläinkuntaan ja biologiseen maailmankatsomukseen liittyvästä.
Näihin poteroihin juuttumiseen piristävä poikkeus on ollut tämä dokumentti, joka tuli Prisma-dokumenttien sarjassa 15.3. ja on nähtävissä Yle Areenassa vielä jonkun aikaa: Tyttö vai poika?
Vuosittain syntyy tuhansia lapsia, joiden sukupuolta ei voida yksiselitteisesti määritellä.
TV1 maanantaina 15.3. klo 19.00
Jokainenhan meistä sukupuolensa tietää vai tietääkö sitenkään?
Dokumentti Tyttö vai poika? (Science of Gender) johdattaa katsojat hätkähdyttävien kysymysten äärelle: Kumpaa sukupuolta olen? Mitä intersukupuolisuudella tarkoitetaan? Mikä sukupuoli ylipäänsä on?
Vuosittain syntyy tuhansia lapsia, joiden sukupuolta ei kyetä yksiselitteisesti määrittelemään. Näitä ihmisiä ei voida lokeroida totunnaisesti miehiksi tai naisiksi.
Surullisen usein intersukupuolisena syntyneet eivät itse tiedä menneisyyttään, kun lääkärit ja perheenjäsenet ovat salanneet sukupuolta muokkaavat leikkaukset. Vasta hiljattain intersukupuolisten tarinat ovat saaneet ansaitsemansa huomion.
Liian nuorena, lapsen mielipiteestä välittämättä tehdyt leikkaukset ovat usein johtaneet vakavaan sukupuoli-identiteetin ristiriitaan ja uuteen sukupuolta korjaavaan leikkaukseen.
Yksi kahdesta tuhannesta vastasyntyneestä on intersukupuolinen. Lääkärit ja vanhemmat joutuvat pohtimaan vaikeita ja syvällisiä kysymyksiä poikkeavan lapsen synnyttyä. Ryhtyäkö muokkaamaan kirurgisin toimenpitein lapsen sukupuolta vai ei?
Sukupuoli on joillekin kulttuureille täysin tuntematon käsite. Polynesialaisella Bugis-heimolla on viisi eri sukupuolta, ja joillekin Amerikan intiaaneille kahden sukupuolen kulttuuri on niin ikään vieras. Onko sukupuoli ylipäätänsä synnynnäinen ominaisuus vai käyttäytymismallien ja normien sanelema piirre?
Tuotanto: National Geographic, Yhdysvallat
Dokumentti uusitaan tiistaina 16.3. ja lauantaina 20.3.
Intersukupuolisina syntyvät lapset ja heille tehtävät tarpeettomat ja kosmeettiset leikkaukset ovat yksi tärkeä poliittisen keskustelun aihe, mutta tässä yhteydessä haluaisin nostaa esiin ohjelman loppupuolella esitetyn väitteen, jonka mukaan jopa 50 %:lla maailman eläinlajeista ei voida tehdä yksiselitteistä jakoa kahteen sukupuoleen, vaan niillä on erilaisia inter- ja transsukupuolisia ominaisuuksia. Tyyppiesimerkkinä voidaan kai pitää kaikille tuttua kastematoa joka on kaksineuvoinen ;). Minun mielestäni ilman muuta myös ihminen voidaan lukea näiden lajien joukkoon.
Jos jopa luonto pettää kahden sukupuolen järjestelmän esitaistelijat, millä perusteilla kahta biologista sukupuolta enää voidaan puolustaa?
Kävin myös taannoin Tukholman luonnontieteellisessä museossa katsomassa kiertävän näyttelyn homoseksuaalisuudesta eläinmaailmassa – Rainbow Animals. Näyttely itsessään ei ollut kovin ihmeellinen, täytetyt eläimet ovat täytettyjä eläimiä, mutta kiinnostavaa oli näyttelyssä esitetty huomio eläimiä tutkivien tutkijoiden heteronormatiivisesta katseesta. Esimerkiksi lintulajeilla sukupuolten erottaminen toisistaan on usein jopa mahdotonta ilman DNA-testejä. Tällöin tutkija joka tarkkailee pesivää lintuparia tekee vain usein täysin tuulestatemmatun oletuksen, että kyseessä on koiras-naaras-pari, vaikka linnuilla kuten muillakin eläimillä on yleistä että poikasia kasvattaa ja ns. perheyksikön muodostaa naaras-naaras- tai koiras-koiras-pari. Jonkun tutkimuksen mukaan jopa naaras-naaras-parien kasvattamilla poikasilla on paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin “heteroparien”. No mene ja tiedä.
Joka tapauksessa kaikki tämä kumoaa voimakkaasti biologistien argumentteja kahdesta luonnollisesta, toisilleen “vastakkaisesta” sukupuolesta, joiden edustajat kokevat toisiinsa voimakasta biologisperäistä vetoa. Minä tiedän tämän, todennäköisesti suurin osa Kummakerhon lukijoistakin tietää tämän. Valitettavasti tiedemaailma ja sitä kautta popularisoituja tiedejulkaisuja lukevat “pöytälaatikkotieteilijät” eivät pääse tämän diskurssin äärelle.
National Geographicin dokumentissa tai ainakin sen suomenkielisessä tekstityksessä on puutteensa. Ymmärtääkseni se nimitti transnaisia transsukupuolisiksi miehiksi. Tämä oli siinä kohdassa, jossa esiteltiin muutamien kuolleiden transnaisten ja (todennäköisten) cisnaisten aivoja vertaillutta tutkimusta.
En voinut katsoa dokumenttia uudelleen virheestä varmistuakseni. Korjatkoon joku, jos ymmärsin kohdan väärin.
^Totta, huomasin saman, ja ongelma tällaisissa dubatuissa pätkissä on ettei voi tietää onko moka vaan suomentajan.
Tuo moka tosiaan oli bongattavissa, mutta muuten oli dokumentti kyllä yllättävän hyvää asiaa. Varsinkin lopussa oleva yhteenveto siitä, miten binääristä sukupuolijärjestelmän tuhoutumista verrattiin kopernikaaniseen mullistukseen! :D
Toisaalta itse en kuullut, että lopussa oltaisiin lueteltu transsukupuolisia eläimiä – ainoastaan näitä hermafrodiitteja ja muutamia muita intersukupuolisia olentoja. Osaisiko joku luetella joitain transesimerkkejä luonnosta?
Koko biologinen sukupuoli perustuu ulkoapäin tulevaan sukupuolitukseen, joka riippumatta kriteereistä yleensä väärinsukupuolittaa osan ihmisistä.
Yleensä biologisuuden määritelmästä tulee outo ja täynnä poikkeuksia oleva kun pöytälaatikkobiologien “kohtu=nainen” jako kohtaa vaikka todellisuuden, jossa on vaikkapa hysterektomioita. Sitten äkkiä otetaankin “minkämuotoinen ruumis oli lapsena” jaot ja sitten mennäänkin pahasti metsään.
Biologinen sukupuoli tuntuukin yleensä olevan pseudotieteellistä hömppää, jolla pyritään luomaan “biologiset perustelut” ihmisten jaotteluun lapsena määrätyn juridisen sukupuolen mukaan.
Rautakala: joo, ihmettelin samaa itsekin kun sitä katoin. Varsinkin kun ensin ymmärsin sen aivan toisin kuin suomentaja oli sen kai sitten ajatellut.
Ja mitä tulee transkokemuksiin, niin koko trans määritelmähän perustuu siihen että outoutetaan toimintoja määrittelemällä joku normi. Esim. jos vaikka joku eläin määritellään homoksi tai lesboksi, niin sille oletetaan selkeä identiteetti juuri jossain syntymäsukupuolessa vaikka ne käyttäytyisivätkin toisin.
Eli ehkä sellaisten identiteettien kautta eläinkunnan katsominen ei hirveästi avaa sitä, että sen heteronormin puutteessa ei pakosta ole syytä erotella niitä samoja piirteitäkään kuin mitä tässä maailmassa erotellaan identiteeteiksi.
Niin ja siis tämähän pätee vielä eri tavalla nisäkkäisiin ja esim. lintuihin, kuten tämä kanakukko juttu tuo esille; http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/scotland/edinburgh_and_east/8561814.stm
Oon samoilla linjoilla nallemin kanssa; ajatus transsukupuolisuudesta vaatii kulttuurisen 2-sukupuolijärjestelmän ja transkokemuksen, joka on liikettä näiden välillä. Emme varmaan koskaan voi tietää onko muilla eläinlajeilla samalla tavalla kulttuurisia käsitteitä sukupuolista kuin ihmislajilla (ja mielestäni väitteet puolesta tai vastaan ovat yhtä lailla antroposentrisiä).
Otetaan vaikka toi yllä oleva esimerkki kanakukoista. Mun mielestäni niitä voi ihan yhtä lailla pitää intersukupuolisina kuin transgender-kanoina; kana itsessään ei muutu käsitteen vaihtamisesta. Kanan pään sisälle ja ymmärtämään kanan mahdollista transkokemusta tuskin tullaan koskaan pääsemään.
“Itse joudun väittelyihin usein ihmisten kanssa, joilla on hyvin luonnontieteellinen tai empiristinen maailmankatsomus.” Eikö empiirinen kokemus nimenomaan kerro sukupuolisen ilmaisun moninaisuudesta maailmassa, jos vähänkään ympärilleen katsoo? Onko näiden ihmisten ongelmana siis lopulta luonnontieteellinen maailmankatsomus vai jokin ihan muu asia?
Usein saattaa tuntua siltä, että luonnontieteellistä maailmankuvaa suurimpaan ääneen kannattavat ihmiset, jotka uskovat maailman perustuvan yksinkertaisiin loogisiin “A, ei-A”-malleihin, mutta se ei välttämättä tarkoita, että heidän ajatuksillaan olisi /oikeasti/ mitään tekemistä kokemuksen tai tieteellisyyden kanssa.
^Kyllä, olen aivan samaa mieltä. Kyseessä ovatkin pseudotieteilijät, jotka perustavat näkemyksensä lukion biologiankirja-tyyppisiin auktoriteetteihin. :) Vahvana heillä tuo luonnontieteellisen ideologian rummutus kuitenkin tuntuu olevan!